Euribor 12 kk 2,8 % Inflaatio 2,1 % Asuntojen hinnat YoY −1,4 % OMXH25 4 871,3 +0,42 % EUR/USD 1,083
Blogi

NPS-laskuri – laske Net Promoter Score -lukusi helposti

Oletko koskaan miettinyt, miksi osa asiakkaista hehkuttaa yritystäsi eteenpäin ja toiset katoavat kuin tuhka tuuleen? Net Promoter Score eli NPS on yksi yksinkertaisimmista tavoista saada tähän vastaus – se tiivistää asiakasuskollisuuden yhteen lukuun ja tarjoaa konkreettiset työkalut oman NPS-mittauksesi aloittamiseen.

NPS-asteikon vaihteluväli: -100–+100 ·
Suosittelijoiden osuus NPS-laskennassa: Arvosanat 9–10 ·
Passiivisten osuus NPS-laskennassa: Arvosanat 7–8 ·
Arvostelijoiden osuus NPS-laskennassa: Arvosanat 0–6 ·
NPS-kysymyksen tyypillinen muotoilu: Kuinka todennäköisesti suosittelisit?

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Tarkka ”hyvä” NPS-arvo vaihtelee toimialoittain (Integrata)
  • Passiivisten vaikutus lopputulokseen jää usein huomiotta (Integrata)
3Aikajanasignaali
  • 2003: Fred Reichheld esitteli NPS:n Harvard Business Review -artikkelissa
  • NPS on siitä lähtien ollut laajassa käytössä maailmanlaajuisesti
4Mitä seuraavaksi
  • Kerää omat asiakaspalautteesi asteikolla 0–10
  • Laske NPS-pisteesi kaavalla
  • Vertaa tulosta toimialasi viitearvoihin

Viisi keskeistä faktaa NPS-mittarista yhdessä katsauksessa:

Mittari Arvo
NPS-asteikko -100 – +100
Suosittelijoiden arvosanat 9–10
Passiivisten arvosanat 7–8
Arvostelijoiden arvosanat 0–6
Hyvä NPS-arvo Yli 50

Mikä on NPS?

Net Promoter Score eli NPS on asiakasuskollisuuden mittari, jonka on kehittänyt Fred Reichheld yhteistyössä Bain & Companyn kanssa. Ensiesittely tapahtui vuonna 2003 Harvard Business Review -artikkelissa ”The One Number You Need to Grow”.

”NPS perustuu yksinkertaiseen oivallukseen: asiakasuskollisuutta voidaan mitata yhdellä kysymyksellä, ja se on paras ennustaja yrityksen kasvulle.”

– Fred Reichheld, Bain & Company, Harvard Business Review 2003

NPS-kysymyksen rakenne

  • Kysymys on aina sama: suositteluhalukkuutta mitataan asteikolla 0–10 (Atlassianin ohjeistus)
  • Se mittaa asiakasuskollisuutta, ei yksittäisen transaktion onnistumista
  • Kysymystä voidaan täydentää avoimella jatkokysymyksellä: ”Miksi?” (Nielsen Norman Group)

Suosittelijat, passiiviset ja arvostelijat

Vastaukset jaetaan kolmeen ryhmään suositteluhalukkuuden perusteella. Gartner Marketing Glossary määrittelee ryhmät seuraavasti:

  • Suosittelijat (9–10): uskollisia asiakkaita, jotka todennäköisesti suosittelevat eteenpäin
  • Passiiviset (7–8): tyytyväisiä mutta innottomia – he eivät todennäköisesti kritisoi, mutta eivät myöskään markkinoi puolestasi
  • Arvostelijat (0–6): pettyneitä asiakkaita, jotka voivat vahingoittaa brändiä kertomalla huonosta kokemuksesta
Miksi tämä on tärkeää

Passiiviset jäävät usein huomiotta, mutta heidän osuutensa laskee kokonais-NPS:ää – 100 asiakkaasta 40 passiivista tarkoittaa, että parannettavaa on paljon, vaikka kukaan ei olisi suoranaisesti vihainen.

Johtopäätös: NPS:n todellinen arvo paljastuu vasta, kun ymmärtää, miten eri asiakasryhmät vaikuttavat lopputulokseen.

Miten NPS lasketaan?

NPS-laskentakaava on yksinkertainen, mutta sen soveltaminen oikein vaatii tarkkuutta. Viiden kysymyksen sarjassa voit oppia laskemaan NPS:n täysin ilman automaattilaskuria.

NPS-laskentakaava

Gartnerin mukaan NPS lasketaan kaavalla:

”NPS lasketaan vähentämällä arvostelijoiden prosenttiosuus suosittelijoiden prosenttiosuudesta. Tämä antaa selkeän kuvan asiakasuskollisuuden nettotasosta.”

– Gartner Marketing Glossary

Yhteenveto: Kun lasket NPS:ää, vähennät arvostelijoiden prosenttiosuuden suosittelijoiden prosenttiosuudesta – tämä kertoo, kuinka paljon enemmän yritykselläsi on uskollisia asiakkaita kuin pettyneitä.
  • Suosittelijat: arvosana 9–10
  • Passiiviset: arvosana 7–8 (eivät vaikuta laskukaavan erotukseen, mutta sisältyvät vastaajien kokonaismäärään)
  • Arvostelijat: arvosana 0–6
Tarkennus

Kuten DataKind UK huomauttaa, passiiviset vaikuttavat epäsuorasti – he pienentävät kokonais-NPS:ää, koska he eivät ole suosittelijoita, mutta heidät lasketaan mukaan vastausten kokonaismäärään.

Esimerkki NPS-luvun laskemisesta

Oletetaan, että yritys sai 100 vastausta. Näistä 50 antoi arvosanan 9–10, 30 antoi 7–8 ja 20 antoi 0–6. Lasketaan NPS:

  • Suosittelijoiden osuus: 50 / 100 = 50 %
  • Arvostelijoiden osuus: 20 / 100 = 20 %
  • NPS = 50 % – 20 % = 30

Esimerkin NPS-tulos on 30, mikä on Integratan mukaan hyvä, mutta ei vielä erinomainen.

Yleinen virhe

Älä laske NPS:ää pelkästään suosittelijoiden ja arvostelijoiden määrien erotuksena – sinun on laskettava prosenttiosuudet suhteessa vastausten kokonaismäärään, kuten SurveyMonkey Suomi muistuttaa.

Se, miltä tämä näyttää käytännössä: 30 pisteen NPS tarkoittaa, että suosittelijoita on enemmän kuin arvostelijoita, mutta 30 prosenttiyksikön ero kertoo, että parannettavaa riittää.

Mikä on hyvä NPS-arvo?

Kun NPS-luku on laskettu, nousee luonnollinen kysymys: onko tämä hyvä vai huono? Vastaus riippuu siitä, mihin vertaat.

Hyvän NPS-arvon raja-arvot

  • Yli 50: erinomainen – yritys on todennäköisesti alansa kärkeä (IBM Think)
  • 0–50: kehitettävää – suosittelijoita on enemmän kuin arvostelijoita, mutta innostus puuttuu
  • Alle 0: ongelmallinen – arvostelijoita on enemmän kuin suosittelijoita

Toimialakohtaiset erot NPS-arvossa

Integratan suomenkielisen oppaan mukaan tarkka ”hyvä” NPS-arvo vaihtelee toimialoittain. Esimerkiksi IT-palveluissa NPS on usein alhaisempi kuin terveydenhuollossa, koska asiakkaiden odotukset ja vaihtoehdot ovat erilaiset.

Konkreettinen neuvo

Suomalaiselle pk-yritykselle tärkeämpää kuin absoluuttinen NPS-pistemäärä on oman NPS:n kehittyminen ajan mittaan – vertaa omaa tulostasi edellisiin mittauksiin, älä toimialakeskiarvoihin.

Tämä on NPS:n paradoksi: lukua on helppo verrata, mutta oikea hyöty syntyy siitä, että ymmärtää oman asiakaskunnan dynamiikkaa.

Mikä ero on eNPS ja NPS?

eNPS (Employee Net Promoter Score) on NPS:n sovellus työntekijäkokemukseen. Molemmat käyttävät samaa laskentakaavaa, mutta niiden kohderyhmä ja tavoite ovat erilaiset.

Kaksi mittaria, kaksi näkökulmaa – taulukko havainnollistaa eron:

Ominaisuus NPS eNPS
Kohderyhmä Asiakkaat Työntekijät
Kysymys ”Suosittelisitko yritystä?” ”Suosittelisitko työnantajaa?”
Mittarin kohde Asiakasuskollisuus Työntekijäkokemus ja -uskollisuus
Asteikko 0–10 0–10
Laskukaava (suosittelijat – arvostelijat) / vastaukset × 100 (suosittelijat – arvostelijat) / vastaukset × 100

Gartnerin määritelmän mukaan NPS on asiakasuskollisuuden mittari, kun taas eNPS keskittyy työntekijöiden suositteluhalukkuuteen. Suomalaisessa kontekstissa molempia käytetään laajasti – NPS asiakaskokemuksen ja eNPS henkilöstötyytyväisyyden seurannassa.

Yksi yhteinen piirre on, että molemmat mittaavat pitkän aikavälin uskollisuutta, eivät hetkellistä tyytyväisyyttä.

Miten NPS-laskuria käytetään?

NPS-laskuri on työkalu, joka muuntaa vastausjakauman NPS-pisteiksi. SurveyMonkey Suomen mukaan laskuri voi olla manuaalinen tai ohjelmistoon sisäänrakennettu.

Ilmaiset NPS-laskurit verkossa

  • Laskurix: suomenkielinen NPS-laskuri, joka laskee automaattisesti ((suosittelijoiden määrä – arvostelijoiden määrä) / vastausten määrä) × 100 (Laskurix)
  • LimeSurvey: suomenkielinen NPS-laskuri ja opas, joka kuvaa saman perusidean (LimeSurvey Finland)
  • SurveyMonkey: tarjoaa ilmaisen NPS-laskurin suomeksi

Näihin laskureihin syötetään vastaukset välillä 0–10, ja tulos näkyy heti NPS-lukuna.

NPS-lukeman tulkinta

Kun NPS-luku on laskettu, kannattaa tarkastella jakaumaa: kuinka monta suosittelijaa, passiivista ja arvostelijaa todella on. IBM Think huomauttaa, että pelkkä NPS-pistemäärä ei kerro koko totuutta – sama NPS voi syntyä hyvin erilaisista jakaumista.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle

Suomalaiselle verkkokauppayrittäjälle NPS-laskurin säännöllinen käyttö paljastaa, missä asiakaskokemuksen pullonkaulat ovat – se on ainoa tapa seurata, onko asiakasuskollisuus paranemassa.

Mitä tämä tarkoittaa: NPS-laskurin säännöllinen käyttö auttaa tunnistamaan asiakaskokemuksen pullonkaulat ja seuraamaan kehitystä ajassa.

Yhteenveto

NPS on asiakasuskollisuuden mittari, joka on säilyttänyt asemansa 20 vuotta, koska se on yksinkertainen, vertailtava ja toimintaan ohjaava. Suomalaiselle yritykselle se ei kuitenkaan ole itsetarkoitus – NPS-laskurin todellinen arvo syntyy siitä, että tuloksia käytetään asiakaskokemuksen parantamiseen. Suomalaiselle markkinoijalle tämä tarkoittaa, että NPS-mittaus on tehtävä vähintään neljännesvuosittain ja yhdistettävä avoimiin palautekysymyksiin, jotta tietää, miksi luku on juuri se mikä on.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko NPS-arvo olla negatiivinen?

Kyllä, NPS voi olla -100–+100. Negatiivinen tulos tarkoittaa, että arvostelijoita on enemmän kuin suosittelijoita.

Miten usein NPS-mittaus kannattaa tehdä?

Suositeltu tahti on neljä kertaa vuodessa eli neljännesvuosittain. Liian tiheä mittaus väsyttää asiakkaita, liian harva taas jättää trendit huomaamatta.

Mitä tehdä huonolle NPS-tulokselle?

Huono tulos kannattaa purkaa avoimien palautteiden avulla – selvitä, miksi arvostelijat ovat pettyneitä, ja priorisoi korjaavat toimenpiteet.

Toimiiko NPS B2B-asiakkuuksissa?

Kyllä, B2B-kontekstissa NPS on laajalti käytössä. Kysymys voidaan kohdentaa yritysasiakkaan päätöksentekijälle. Tulosten tulkinnassa kannattaa huomioida, että B2B-asiakkuuksissa vastausmäärät ovat tyypillisesti pienempiä.

Miten NPS eroaa asiakastyytyväisyydestä?

NPS mittaa uskollisuutta ja suositteluhalukkuutta, kun taas asiakastyytyväisyys mittaa tyytyväisyyttä yksittäiseen kokemukseen. NPS on ennustavampi mittari pitkän aikavälin kasvulle.

Mikä on hyvä eNPS-tulos?

Hyvä eNPS-tulos on yleensä yli 30, mutta toimialakohtaiset erot ovat merkittäviä. Tärkeämpää on seurata oman eNPS:n kehitystä ajan mittaan.

Aiheeseen liittyvää