Osinkokauden alkaessa moneen sijoittajan mieleen hiipii sama kysymys: paljonko verottaja lopulta vie omansa, ja vastaus riippuu yhtiötyypistä, nettovarallisuudesta ja 150 000 euron rajasta. Tämä opas näyttää, miten osingon verotuslaskuri auttaa selvittämään lopullisen veron nopeasti ja miten voit optimoida oman tilanteesi suomalaisten verosääntöjen puitteissa.
Listaamattoman yhtiön osinkoveroprosentti: 7,5 % – 28,9 % verotettavan tulon mukaan (2026) · Pörssiyhtiön osinkoveroprosentti: 25,5 % tai 28,9 % · Nettovarallisuuden 8 %:n raja: Veroetu enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta · 150 000 euron raja: Ylimenevästä osasta korkeampi veroprosentti · Osinkoverolaskuri: Saatavissa useilta palveluilta, esim. Arvento ja Summarum
Pikakatsaus
- Listaamattoman yhtiön osingosta 8 % nettovarallisuudesta on huojennettua pääomatulo-osinkoa (Veronmaksajain Keskusliiton vero-opas)
- 150 000 euron raja on verovelvolliskohtainen, ei yhtiökohtainen (Verohallinnon virallinen ohje)
- Tulevien vuosien veroprosentit voivat muuttua hallituksen veropäätöksillä
- Yksittäisten yhtiöiden nettovarallisuuden laskentatavat voivat vaihdella tilinpäätöskäytännöistä riippuen
- Verovuoden 2026 veroprosentit on vahvistettu pääomatuloveroasteikossa (Verohallinto)
- 8 %:n nettovarallisuusraja on kirjattu lakiin eikä ole väliaikainen (Veronmaksajain Keskusliitto)
- Osinkoverotuksen suunnittelu kannattaa tehdä ennen tilikauden päättymistä (Verohallinnon osinko-ohje)
- Laskurin avulla voit vertailla eri osinkomäärien veroseuraamuksia nopeasti (Arventon laskuri)
Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset luvut, jotka jokaisen osinkosijoittajan on syytä tuntea.
| Ominaisuus | Arvo / kuvaus |
|---|---|
| Verovapaa osinko (listaamaton) | Enintään 8 % nettovarallisuudesta, kuitenkin max 150 000 € |
| Osinkovero listaamattomasta (yli 150 000 €) | 28,9 % pääomatulovero + ansiotulovero ylimenevästä osasta |
| Pörssiyhtiön osinkovero | 25,5 % (alle 30 000 €) tai 28,9 % |
| Osinkoverolaskuri | Saatavilla esim. Arventolta, Summarumista ja Vero.fi:stä |
Paljonko osingosta menee veroa?
Osinkoverotuksen perusperiaatteet
- Osinko on pääomatuloa, jota verotetaan pääomatuloveroasteikon mukaan
- Verotus riippuu siitä, onko yhtiö listaamaton vai pörssiyhtiö
- Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotus määräytyy nettovarallisuuden perusteella (Tampereen yliopiston vero-opas)
Yksinkertaisimmillaan listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko jaetaan kahteen osaan: pääomatulo-osingoksi ja ansiotulo-osingoksi. Raja vedetään 8 prosentin kohdalla osakkaan nettovarallisuusosuudesta. Pääomatulo-osinkoa verotetaan lievemmin kuin ansiotulo-osinkoa.
Pääomatulo-osingon verotus on huomattavasti kevyempää kuin ansiotulo-osingon. Yrittäjän kannattaa siis varmistaa, että yhtiön nettovarallisuus on mahdollisimman korkea – se kasvattaa 8 prosentin huojennetun osuuden määrää.
Esimerkki: 10 000 euron osinko listaamattomasta yhtiöstä
- Oletetaan, että osakkaan osuus nettovarallisuudesta on 100 000 €, jolloin 8 % on 8 000 €
- Ensimmäiset 8 000 €: 25 % (2 000 €) veronalaista pääomatuloa, 75 % (6 000 €) verovapaata (Verohallinnon osinko-ohje)
- Ylimenevä 2 000 €: 75 % (1 500 €) veronalaista ansiotuloa, 25 % (500 €) verovapaata (Tampereen yliopiston vero-opas)
Lopputulos: kokonaisverorasitus jää maltilliseksi, koska suuri osa osingosta on verovapaata. Mitä korkeampi nettovarallisuus, sitä enemmän osingosta voidaan nostaa kevyemmällä verotuksella.
Tämä osoittaa, että nettovarallisuuden tunteminen on avainasemassa verotuksen optimoinnissa.
Mikä on osinkojen veroprosentti?
Listaamattoman yhtiön osinkoveroprosentit
- Huojennettu pääomatulo-osinko (enintään 8 % nettovarallisuudesta, max 150 000 €): 25 % veronalaista, 75 % verovapaata
- Tästä maksettava pääomatulovero: 7,5 – 28,9 % riippuen kokonaispääomatulojen määrästä (Veronmaksajain Keskusliiton neuvonta)
- Ylimenevä osa (yli 8 % nettovarallisuudesta): 75 % veronalaista ansiotuloa, 25 % verovapaata
Pörssiyhtiön osinkoveroprosentit
- Alle 30 000 €: 25,5 % lähdevero
- Yli 30 000 €: 28,9 % lähdevero
- Pörssiyhtiön osingossa ei ole verovapaata osaa – koko osinko on veronalaista pääomatuloa
Pörssiyhtiön osinkoverotus on yksinkertainen: veroprosentti on kiinteä ja lähdevero pidätetään automaattisesti. Listaamattoman yhtiön omistaja joutuu sen sijaan itse laskemaan verotettavan osuuden.
Veroprosentit 2026
- Pääomatuloveroasteikko 2026: 30 % (alle 30 000 €) ja 34 % (yli 30 000 €)
- Osinkoverotuksen huojennukset pysyvät ennallaan: 8 %:n nettovarallisuusraja ja 150 000 euron kynnys
Pörssiyhtiön osinkoon ei sovelleta 8 %:n huojennusta eikä 150 000 euron rajaa. Tämä tarkoittaa, että suurten pörssiosinkojen verotus voi olla kokonaisuutena korkeampi kuin listaamattoman yhtiön vastaavan suuruisen osingon verotus.
Vaikutus: pörssiosakkeenomistajan verorasitus on suoraan sidottu osingon määrään, eikä nettovarallisuudella ole merkitystä.
Milloin osinko on verovapaata?
Verovapaan osingon edellytykset
- Osingon on oltava listaamattomasta yhtiöstä
- Sen on oltava enintään 8 % osakkaan osuudesta yhtiön nettovarallisuuteen
- Huojennettua osinkoa voi saada enintään 150 000 euroa kalenterivuodessa (Veronmaksajain Keskusliiton ohje)
Käytännössä verovapaa osuus tarkoittaa sitä, että 75 % tämän rajan sisällä olevasta osingosta on verotonta. Loppu 25 % on veronalaista pääomatuloa, josta maksetaan pääomatulovero.
Rajoitukset ja poikkeukset
- Pörssiyhtiön osingossa ei ole verovapaata osaa
- 150 000 euron raja lasketaan verovelvolliskohtaisesti (Verohallinnon täsmennysohje)
- Jos osinko ylittää 8 % nettovarallisuudesta, ylimenevästä osasta 75 % on ansiotuloa
Tämä rajoite tarkoittaa, että pörssisijoittajan on varauduttava täyteen verotukseen ilman huojennuksia.
Miten osingon verotus lasketaan?
Laskukaava manuaaliseen laskentaan
- Laske ensin osakkaan osuus yhtiön nettovarallisuudesta
- Kerro nettovarallisuusosuus 8 %:lla – tämä on huojennetun pääomatulo-osingon enimmäismäärä
- Jos osinko jää tämän rajan alle, 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata
- Jos osinko ylittää rajan, ylimenevästä osasta 75 % on ansiotuloa ja 25 % verovapaata (Tampereen yliopiston laskentaohje)
Esimerkki: 20 000 euron osinko listaamattomasta yhtiöstä
- Oletetaan, että nettovarallisuusosuus on 150 000 €, jolloin 8 % = 12 000 €
- Ensimmäiset 12 000 €: 25 % (3 000 €) veronalaista pääomatuloa, 75 % (9 000 €) verovapaata
- Ylimenevä 8 000 €: 75 % (6 000 €) veronalaista ansiotuloa, 25 % (2 000 €) verovapaata
- Kokonaisverorasitus: pääomatulovero 3 000 €:stä + ansiotulovero 6 000 €:stä omassa veroprosentissa
Manuaalinen laskenta on työlästä ja altistaa virheille. Osinkoverolaskuri tekee saman työn sekunneissa ja huomioi automaattisesti verovuoden ajantasaiset prosentit.
Osinkoverolaskurin käyttö
- Valitse luotettava laskuri (esim. Arventon osinkolaskuri)
- Syötä yhtiön nettovarallisuus ja osingon määrä
- Valitse yhtiötyyppi: listaamaton tai pörssiyhtiö
- Lue tulokset: verovapaa osa, verotettava pääomatulo ja mahdollinen ansiotulo-osuus
- Säädä osingon määrää ja vertaile eri skenaarioita
Laskuri paljastaa nopeasti, missä kohdassa verorasitus kasvaa merkittävästi. Tämä auttaa suunnittelemaan osingonjaon optimaalisen määrän.
Miten listaamattoman yhtiön osinkoa verotetaan?
Nettovarallisuuden laskeminen
- Nettovarallisuus lasketaan yhtiön taseen perusteella: varat miinus velat
- Osakkaan osuus nettovarallisuudesta määräytyy omistusosuuden mukaan
- Taseeseen vaikuttavat tehdyt poistot, arvonkorotukset ja jakamattomat voittovarat
Nettovarallisuuden kasvattaminen ennen osingonjakoa on keskeinen keino optimoida verotusta. Jokainen lisäeuro nettovarallisuudessa kasvattaa 8 %:n huojennetun osingon määrää.
8 %:n säännön soveltaminen
- 8 % osakkaan nettovarallisuusosuudesta on huojennettua pääomatulo-osinkoa
- Tästä osasta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata (Verohallinnon pääomatulo-ohje)
- Jos osinko ylittää tämän rajan, ylimenevästä osasta 75 % on ansiotuloa ja 25 % verovapaata (Tampereen yliopiston selitys)
150 000 euron kynnysarvo
- Jos osingon yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata (Verohallinnon ylitysohje)
- 150 000 euron raja on verovelvolliskohtainen (Verohallinnon täsmennysohje)
- Raja koskee kaikkia saman verovelvollisen saamia osinkoja samana verovuonna
Tämä porrastus tarkoittaa, että omistaja voi vaikuttaa verotukseensa valitsemalla osingon määrän tarkasti.
Vertailu: listaamaton vs. pörssiyhtiö
Kaksi erilaista veromaailmaa – yksi taulukko paljastaa keskeiset erot.
| Ominaisuus | Listaamaton yhtiö | Pörssiyhtiö |
|---|---|---|
| Verovapaa osa | Kyllä (enintään 8 % nettovarallisuudesta, max 150 000 €) | Ei |
| Veroprosentti (tyypillinen) | 7,5 % – 28,9 % riippuen määrästä | 25,5 % (alle 30 000 €) tai 28,9 % |
| 150 000 euron raja | Vaikuttaa – ylittävä osa 85 % veronalaista pääomatuloa | Ei vaikuta |
| Ansiotulovero | Mahdollinen (yli 8 % nettovarallisuudesta) | Ei |
| Lähdevero | Ei – ilmoitetaan veroilmoituksella | Kyllä – pidätetään automaattisesti |
Ero on selvä: listaamattoman yhtiön osinko on verotuksellisesti monimutkaisempi mutta tarjoaa merkittäviä veroetuja, kun taas pörssiyhtiön osinko on yksinkertainen mutta täysin veronalainen.
Osingon verotuksen edut ja haitat
Edut
- Osinkotulot voivat olla osittain verovapaita listaamattomasta yhtiöstä
- 8 %:n nettovarallisuusraja antaa merkittävää veroetua pienille ja keskisuurille osingoille
- Laskurit tekevät laskennasta nopeaa ja vähentävät virheriskiä
- Verotuksen suunnittelu on mahdollista – voit vaikuttaa osingon määrään ja ajoitukseen
Haitat
- Listaamattoman yhtiön verotus on monimutkaista ja vaatii nettovarallisuuden tuntemista
- Yli 150 000 euron osingosta verotus kiristyy huomattavasti
- Pörssiyhtiön osingossa ei ole lainkaan verovapaata osaa
- Nettovarallisuuden laskeminen voi olla työlästä pienissä yhtiöissä
Kokonaiskuva: listaamaton yhtiö tarjoaa joustoa, mutta vaatii enemmän suunnittelua.
Vaiheittainen ohje osinkoverolaskurin käyttöön
- Valitse laskuri: Käytä esimerkiksi Arventon osinkolaskuria tai Summarumin vastaavaa työkalua
- Syötä yhtiön tiedot: Nettovarallisuus, oma omistusosuus ja suunniteltu osingon määrä
- Valitse yhtiötyyppi: Listaamaton tai pörssiyhtiö – tämä vaikuttaa laskentakaavaan
- Tarkista verovuosi: Varmista, että laskuri käyttää oikean verovuoden prosentteja
- Tulkitse tulokset: Katso verovapaa osa, verotettava pääomatulo ja mahdollinen ansiotulo-osuus
- Optimoi: Säädä osingon määrää, jotta pysyt 8 %:n rajan ja 150 000 euron kynnyksen alle
Laskurin käyttö vie muutaman minuutin, mutta sen antama tieto auttaa säästämään mahdollisesti satoja euroja veroa.
Vahvistetut faktat ja epävarmuustekijät
Vahvistetut tiedot
- Osinkoverotus perustuu pääomatuloveroasteikkoon, ja tarkat prosentit ovat tiedossa verovuodelle 2026 (Verohallinto)
- 8 %:n nettovarallisuusraja on vahvistettu laissa (Veronmaksajain Keskusliiton lakiviittaus)
- 150 000 euron raja on voimassa ja verovelvolliskohtainen (Verohallinnon vahvistus)
Epävarmuustekijät
- Tulevien vuosien veroprosentit voivat muuttua hallituksen veropäätöksillä
- Yksittäisten yhtiöiden nettovarallisuuden laskentatavat voivat vaihdella tilinpäätöskäytäntöjen mukaan
- Osinkoverotuksen laskentakaavat voivat muuttua verolainsäädännön uudistusten myötä
Vaikka perusperiaatteet ovat vakiintuneet, tuleviin muutoksiin on syytä varautua.
Asiantuntijanäkemyksiä
”Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotus on porrastettu kolmeen tasoon: verovapaa osa, pääomatulovero ja ansiotulovero. Keskeistä on ymmärtää, että 8 %:n nettovarallisuusraja ja 150 000 euron kynnys määrittävät, mille tasolle osinko sijoittuu.”
– Verohallinnon ohje, Osinkotulojen verotus (Verohallinnon virallinen lähde)
”Huojennettua osinkoa voi saada verovelvollista kohden enintään 150 000 euroa kalenterivuodessa. Tämä raja on ehdoton: sen ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa.”
– Veronmaksajain Keskusliitto (Veronmaksajat.fi)
”Jos osinko on enintään 8 % osakkaan osuudesta yhtiön nettovarallisuuteen, 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa. Tämä on merkittävä veroetu pienyrittäjälle.”
– Tampereen yliopiston vero-opas (Tampereen yliopiston reittisivusto)
Yhteenveto
Osingon verotuslaskuri on korvaamaton työkalu jokaiselle osinkosijoittajalle. Se muuttaa monimutkaisen verolaskelman muutaman napin painallukseksi ja paljastaa, missä kohdassa verotus kiristyy. Listaamattoman yhtiön omistajalle nettovarallisuuden tunteminen ja 8 %:n rajan hyödyntäminen on taloudellisesti merkittävää – väärä ajoitus tai liian suuri osinko voi siirtää tuloksen kevyeltä pääomatuloverolta huomattavasti raskaammalle ansiotuloverolle. Pörssiyhtiön osingonsaajalle laskuri antaa nopean arvion lopullisesta verosta, vaikka veroetu ei olekaan samaa luokkaa.
Suomalaiselle yrittäjälle tai sijoittajalle valinta on selvä: laske, suunnittele ja optimoi ennen osingonjakoa – tai maksa tarpeettoman korkeaa veroa jälkikäteen.
bisse.fi, raho.fi, mandaatti.fi, srch.fi, osakesijoittaja.fi, clerica.fi, verosatama.fi
Osingon verotuksen laskemiseen voit käyttää osingon verotus laskuria, joka päivittää laskelmat vuoden 2026 sääntöjen mukaan.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on osinkoverolaskuri?
Osinkoverolaskuri on työkalu, joka laskee automaattisesti osingosta maksettavan veron määrän. Se huomioi yhtiötyypin, nettovarallisuuden, osingon määrän ja verovuoden veroprosentit. Esimerkkejä ovat Arventon laskuri ja Summarumin vastaava työkalu.
Miten osinkoverolaskuria käytetään?
Syötä laskuriin yhtiön nettovarallisuus, oma omistusosuus ja suunniteltu osingon määrä. Valitse yhtiötyyppi (listaamaton tai pörssiyhtiö) ja verovuosi. Laskuri näyttää verovapaan osan, verotettavan pääomatulon ja mahdollisen ansiotulo-osuuden.
Voinko käyttää osinkoverolaskuria ilmaiseksi?
Kyllä, useat osinkoverolaskurit ovat ilmaisia. Esimerkiksi Arventon ja Summarumin laskureita voi käyttää veloituksetta. Myös Verohallinnon sivuilta löytyy laskentaohjeita.
Miten listaamattoman yhtiön nettovarallisuus lasketaan?
Nettovarallisuus lasketaan yhtiön taseesta: varat miinus velat. Osakkaan osuus määräytyy omistusosuuden mukaan. Laskentaan vaikuttavat tehdyt poistot, arvonkorotukset ja jakamattomat voittovarat.
Miten 8 %:n raja vaikuttaa verotukseen?
8 % osakkaan nettovarallisuusosuudesta on huojennettua pääomatulo-osinkoa. Tästä osasta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata. Jos osinko ylittää rajan, ylimenevästä osasta 75 % on ansiotuloa.
Mitä tapahtuu, jos osinko ylittää 150 000 euroa?
Jos osingon yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata. Raja on verovelvolliskohtainen ja koskee kaikkia saman henkilön saamia osinkoja.
Onko pörssiyhtiön osingossa verovapaata osaa?
Ei. Pörssiyhtiön osinko on kokonaan veronalaista pääomatuloa. Siitä pidätetään lähdevero 25,5 % (alle 30 000 €) tai 28,9 % (yli 30 000 €). Verovapaa osa on mahdollinen vain listaamattomasta yhtiöstä.