Siirry sisältöön
monera

Pakkasen purevuus – Mikä se on ja miten se lasketaan

Ulkoilija tietää ilman mittariakin, milloin pakkanen puree: tuuli vie lämmön kasvoilta ja käsistä, vaikka lämpömittari näyttäisi vain muutamaa astetta pakkasta. Tälle erolle on suomalaisessa sääviestinnässä vakiintunut nimi – pakkasen purevuus – ja sen taustalla on laskennallinen viimaindeksi.

Jo −10 asteen pakkasessa 10 m/s tuuli vastaa tuntumaltaan −29 asteen tyyntä pakkasta (Vesisankarit (jääturvallisuusesite)). Kun ymmärrät, miten tuuli muuttaa kylmän tuntua, tiedät myös, milloin varautua paleltumisvaaraan.

Pakkasen purevuus – Mikä se on?

Pakkasen purevuus syntyy tuulen ja lämpötilan yhteisvaikutuksesta (Ilmatieteen laitos (sääpalvelu)). Paleltumisvaara alkaa yleensä, kun purevuus on −25 °C (Sattuma.net (kylmyyslaskuri)). Eri maiden laskentamallit eroavat hieman toisistaan (Wikipedia (avoin tietosanakirja)).

KäsiteSelitysLähde
MääritelmäTuulen ja lämpötilan yhteisvaikutus ihoonVesisankarit (jääturvallisuusesite)
Yleisin laskentamalliKanadalainen wind chill—
Tuloksen merkitysKertoo, kuinka kylmältä paljas iho tuntuuLaskutapa (laskentaopas)
Tuulen nopeuden vaikutus5 m/s lisäys noin 5–10 °C tuntemusero—
Esimerkki tuulen vaikutuksesta−10 °C + 10 m/s noin −29 °C tyyntä pakkastaVesisankarit (jääturvallisuusesite)
VaararajaPurevuus −25 °CSattuma.net (kylmyyslaskuri)

Käytännön seuraus: kun sekä lämpötila että tuuli ovat tiedossa, pakkasen purevuus on ennustettavissa – ja siihen voi varautua etukäteen.

Viimaindeksi ja pakkasen purevuus – sama asia eri sanoin

Pakkasen purevuus on vakiintunut suomenkielinen nimi, viimaindeksi on sen mittari.

Miten tuulen vaikutus lämpötilaan lasketaan?

Kanadalainen wind chill -malli: WCT = 13,12 + 0,6215·Ta − 11,37·V^0,16 + 0,3965·Ta·V^0,16 (Wikipedia (avoin tietosanakirja)). Laskutapa-sivuston esitys samasta kaavasta: T_wc = 13,12 + 0,6215T − 13,956·v^0,16 + 0,4867·T·v^0,16 (Laskutapa (laskentaopas)). Ilmatieteen laitos (sääpalvelu) kertoo, että nopein tulkinta saadaan paikallissääennusteen "sää tuntuu kuin" -lukemasta.

Miksi tällä on merkitystä

Sininen hahmo ennustekuvassa on suunniteltu varoitus: kun "sää tuntuu kuin" -lukema on vähintään 5 astetta ennustettua kylmempi, kyseessä on pakkasen purevuuden kannalta merkittävä ero.

Pakkasen purevuus ja paleltumisvaara

Sattuma.netin kylmyysluokitus (kylmyyslaskuri) jakaa indeksin kolmeen vyöhykkeeseen.

Varomisen paikka

Paleltumisvaaran raja ei ole sama kuin lämpömittarin lukema. Kun purevuus painuu alle −25 °C, paljas iho jäähtyy nopeasti – ja tuulen nopeuden merkitys vain kasvaa.

Yhteenveto: Taulukon rajat ovat ohjeellisia, mutta niiden logiikka on selvä: alle −25 °C paleltumisvaara kasvaa, alle −35 °C se on jo ilmeinen.

Käytännön seuraus: kun indeksi painuu alle −25 °C, on aika siirtyä peittävään kerrospukeutumiseen – ei vasta sitten, kun iho alkaa puutua.

Miten pakkasen purevuus lasketaan?

Konkreettinen esimerkki on jo aiemmassa taulukossa: −10 °C ja 10 m/s tuulta vastaa noin −29 °C tyyntä pakkasta.

  • Ilmatieteen laitos (sääpalvelu) käyttää viimaindeksiä pakkasen purevuuden kuvaamisessa.
  • Termi on vakiintunut suomalaisessa sääviestinnässä ja jääturvallisuusmateriaaleissa.

Viimaindeksi muuttaa siis kaksi mittaria – lämpötilan ja tuulen – yhdeksi luvuksi, jota on helppo käyttää sääennusteessa.

Suomalainen viimaindeksi vs. kanadalainen wind chill

VertailukohtaSuomalainen viimaindeksiKanadalainen wind chill
PerusajatusTuulen ja lämpötilan yhteisvaikutus ihollaTuulen ja lämpötilan yhteisvaikutus iholla (Wikipedia (avoin tietosanakirja))

Merkitys: suomalainen viimaindeksi ja kanadalainen wind chill kertovat saman asian.

Pakkasen purevuus ja varautuminen

  • Valitse pukeutuminen luokan mukaan ja rajoita paljaan ihon altistusta, kun indeksi painuu alle −25 °C.

Laskurin käyttö vie minuutin, mutta se muuttaa sen, miten varaudut.

Yhteenveto

  • Pakkasen purevuus kasvaa tuulen nopeuden myötä – −10 °C ja 10 m/s tuulta vastaa noin −29 °C tyyntä pakkasta (esimerkki taulukossa edellä).

(Laskutapa (laskentaopas))

Laskutapa

Pakkasen purevuus muuttaa sen, miten suomalainen suunnittelee pakkaspäivänsä.

Miten tuulen nopeus vaikuttaa pakkasen purevuuteen?

Jo 5 m/s tuulen lisäys voi pudottaa tuntemusta noin 5–10 °C. 10 m/s tuulella −10 °C vastaa tuntumaltaan noin −29 °C tyyntä pakkasta, joten kova tuuli muuttaa paleltumariskin olennaisesti.

Vaikuttaako ilman kosteus pakkasen purevuuteen?

Ilman kosteuden merkitystä voi tarkastella erikseen kastepistelaskurin avulla.

Miten mittaan tuulen nopeuden itse ilman mittaria?

Tuulen nopeutta voi arvioida silmämääräisesti esimerkiksi puiden oksien tai savun liikkeen perusteella.

Aiheeseen liittyvää: Nopeusmuunnin – muunna nopeusyksiköt km/h, m/s, solmu, mph · Kastepistelaskuri – laske kastepiste ja tunnista kondenssiriski