Yrittäjänä olet tottunut tekemään päätöksiä – mutta yksi kysymys palaa aina uudelleen: kannattaako nostaa palkkaa vai osinkoa? Se ei ole pelkkää matematiikkaa vaan verosuunnittelua, jossa pienet valinnat voivat säästää tuhansia euroja vuodessa. Tässä oppaassa käymme läpi laskurit, verosäännöt ja nyrkkisäännöt, jotta tiedät tarkalleen, miten maksimoit nettotulosi Suomen verolakien puitteissa.
Viisi keskeistä faktaa, jotka jokaisen osakeyhtiöyrittäjän on hyvä tietää ennen palkka–osinko-päätöstä:
| Asia | Arvo |
|---|---|
| Osingon verovapaa osuus (listaamaton yhtiö) | 8 % nettovarallisuudesta (Verohallinto (Suomen veroviranomainen)) |
| Ylimenevän osingon verotus | 25 % ansiotuloveronalaista, loppu verovapaa (Verohallinto) |
| Yritysverokanta | 20 % (Solido (taloushallinnon asiantuntija)) |
| Pääomatulovero | 30 % (34 % yli 30 000 €) (Verohallinto) |
| Työnantajan sivukulut keskimäärin | 18–20 % palkasta (Solido) |
Miten listaamattoman yhtiön osinkolaskuri toimii?
Mitä tietoja laskuri tarvitsee?
Osinkolaskuri tarvitsee kaksi syötettä: yrityksen tilikauden tuloksen ja nettovarallisuuden. Nettovarallisuus lasketaan taseen varoista vähennettynä veloilla. Tämän perusteella laskuri laskee, kuinka paljon osinkoa voit nostaa huojennettuna – eli verovapaasti 8 %:iin nettovarallisuudesta asti (Verohallinto).
Esimerkki laskennasta
Oletetaan, että yrityksen nettovarallisuus on 100 000 euroa ja tulos 50 000 euroa. Huojennettua osinkoa voit nostaa 8 % × 100 000 € = 8 000 €. Tästä 25 % (2 000 €) on veronalaista pääomatuloa ja 75 % (6 000 €) verovapaata. Loppu 42 000 euroa on joko ansiotuloa tai pääomatuloa riippuen siitä, miten osinko jaetaan (Verohallinto).
Jos nettovarallisuus on pieni, huojennettu osinko jää pieneksi – silloin palkan nosto saattaa olla kannattavampaa, koska se vähentää yrityksen verotettavaa tulosta.
Miten osinkoverotus lasketaan?
Osingon verotus pääomatulona
Huojennetun osingon veronalainen osuus (25 % 8 %:n nettovarallisuusosingosta) verotetaan pääomatulona. Pääomatulovero on 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % ylittävältä osalta (Verohallinto).
Osingon verotus ansiotulona
Osinko, joka ylittää 8 % nettovarallisuudesta, verotetaan ansiotulona progressiivisen verotuksen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suurista osingoista maksetaan kunnallisveroa, valtionveroa ja mahdollisesti sairausvakuutusmaksu (Verohallinto).
Huojennetun osingon laskenta
Huojennettu osinko on enintään 150 000 euroa henkilöä kohden vuodessa. Tästä 75 % on verovapaata ja 25 % veronalaista pääomatuloa. Tämä on erittäin edullinen tapa nostaa rahaa yrityksestä, koska efektiivinen veroaste jää alhaiseksi – noin 7,5 % (25 % × 30 %) (Verohallinto).
Jos osinko perustuu työpanokseen eikä omistukseen, Verohallinto saattaa verottaa sen palkkana. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa osinko jaetaan epäsuhteessa omistukseen (Verohallinto: Työpanokseen perustuva osinko).
Keskeinen päätelmä: huojennetun osingon efektiivinen veroaste on erittäin matala, mutta se on sidottu nettovarallisuuteen. Jos nettovarallisuus on pieni, palkka voi olla tehokkaampi keino.
Paljonko yrittäjän kannattaa nostaa palkkaa?
Palkan vähentäminen yrityksen verotuksessa
Palkka on yritykselle vähennyskelpoinen meno – se pienentää suoraan verotettavaa tulosta. Jos yrityksen verokanta on 20 %, jokainen palkkaan käytetty euro säästää 20 senttiä yritysveroa (Solido).
Palkka ja henkilökohtainen verotus
Palkasta maksetaan ennakonpidätys (25–45 % tulotason mukaan) ja työnantajamaksut (noin 18–20 % palkasta). Yrittäjän henkilökohtainen verotus määräytyy progressiivisen asteikon mukaan, joten suuresta palkasta maksetaan korkeampaa veroa (Wulff (tilitoimisto)).
Palkan ja osingon yhdistelmän optimointi
Asiantuntijoiden mukaan nyrkkisääntö on nostaa palkkaa ensin noin 40 000 euroon asti, sillä tällä palkkatasolla ansiotulovero on vielä kohtuullinen. Tämän jälkeen osingot ovat usein verotehokkaampi tapa nostaa rahaa (Mandaatti (verosuunnittelun asiantuntija)).
Rantalaisen (asianajotoimisto) mukaan yrittäjän kannattaa nostaa palkkaa siihen asti, että ansiotuloverokanta ylittää noin 26 prosenttia (Rantalainen: Palkka, osinko vai molemmat?).
Keskeinen päätelmä: palkan ja osingon yhdistelmä kannattaa suunnitella vuosittain – 40 000 euron palkkaraja on hyvä lähtökohta, mutta lopullinen optimi riippuu nettovarallisuudesta ja tuloksesta.
Mitä tarkoittaa huojennettu osinko?
Huojennetun osingon edellytykset
Huojennettu osinko koskee vain listaamattomia yhtiöitä. Se tarkoittaa, että enintään 8 % yrityksen nettovarallisuudesta jaetusta osingosta on 75-prosenttisesti verovapaata ja 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Katto on 150 000 euroa henkilöä kohden (Verohallinto).
Laskentaesimerkki
Yritys, jonka nettovarallisuus on 200 000 €, voi jakaa huojennettua osinkoa 16 000 € (8 % × 200 000 €). Tästä 12 000 € on verovapaata ja 4 000 € veronalaista pääomatuloa. Yrittäjän vero on noin 1 200 € (30 % × 4 000 €) – efektiivinen veroaste 7,5 % (Verohallinto).
Mikä on ansiotulo-osinko ja miten se verotetaan?
Ansiotulo-osingon määritelmä
Ansiotulo-osinko on osinko, joka ylittää pääomatulo-osuuden – käytännössä yli 8 % nettovarallisuudesta menevän osan. Tämä osa verotetaan progressiivisesti ansiotulona (Verohallinto).
Verotusasteikko
Ansiotulo-osingosta maksetaan kunnallisveroa (keskimäärin noin 20 %), valtion tuloveroa (progressiivinen 0–17,5 %) ja sairausvakuutusmaksu (noin 1,5 %). Efektiivinen veroaste voi nousta yli 40 %:iin suurilla tuloilla (Verohallinto).
Keskeinen päätelmä: ansiotulo-osinko on kallein vaihtoehto, joten sitä kannattaa välttää, ellei ole pakko nostaa suuria summia yli 8 %:n nettovarallisuusrajan.
Mikä on optimaalinen palkka verotuksen kannalta?
Palkka vs. osinko: verovaikutukset
Vertailussa on kaksi eri kanavaa: palkka vähennetään yrityksen voitosta ja säästää 20 % yritysveroa, mutta henkilöverotus voi olla korkea. Osinko ei vähennä yritysveroa, mutta henkilöverotus on matalampi huojennetun osingon osalta (Wulff).
Esimerkki optimoinnista
Yrittäjä, jonka yrityksen tulos on 100 000 € ja nettovarallisuus 150 000 €, voi nostaa palkkaa 40 000 € (säästää yritysveroa 8 000 €) ja loput 60 000 € osinkoina, josta huojennettua 12 000 € (8 % × 150 000 €) ja loppu 48 000 € ansiotulo-osingtona (progressiivinen vero). Tämä yhdistelmä minimoi kokonaisveron (Rantalainen).
Laskurin käyttö päätöksen tukena
Käytä palkkaa vai osinkoa -laskuria syöttämällä yrityksen tulos ja nettovarallisuus. Laskuri näyttää eri skenaariot ja auttaa löytämään optimaalisen suhteen. Palkkalaskuri yrittäjälle auttaa laskemaan palkan verotuksen ja nettotulon, jota voit verrata osinkolaskurin tuloksiin.
Ilman laskuria yrittäjä saattaa nostaa liikaa palkkaa ja maksaa tarpeettoman paljon henkilöveroa – tai liian vähän ja menettää vähennysoikeuden. Optimaalinen suhde voi säästää tuhansia euroja vuodessa.
Keskeinen päätelmä: laskuri on korvaamaton työkalu – se muuttaa abstraktin verosuunnittelun konkreettisiksi luvuiksi.
Palkka vs. osinko – vertailutaulukko
Kolme keskeistä eroa, jotka määrittävät päätöksen: miten ne vaikuttavat yritysveroon, henkilöveroon ja käytännön toteutukseen.
| Näkökulma | Palkka | Osinko |
|---|---|---|
| Vaikutus yritysveroon | Vähennyskelpoinen – säästää 20 % yritysveroa | Ei vähennyskelpoinen – maksetaan verojen jälkeisestä voitosta |
| Henkilöverotus | Progressiivinen (25–45 % ennakonpidätys) | Pääomatulovero 30/34 % tai ansiotulovero progressiivinen yli 8 % nettovarallisuudesta |
| Maksut | Työnantajamaksut 18–20 % palkasta + eläkevakuutus | Ei maksuja, vain verot |
| Käteisvaikutus | Vähentää yrityksen kassaa heti | Vähentää kassaa vasta jakopäätöksen jälkeen |
| Optimaalinen käyttö | Ensimmäiset 40 000 € – vähentää veroa ja kartuttaa eläkettä | Yli 40 000 € – verotehokas huojennetun osingon kautta |
Plussat ja miinukset
Vaiheet päätöksen tueksi
- Laske yrityksen nettovarallisuus: taseen varat – velat. Jos nettovarallisuus on pieni, huojennettu osinko ei ole merkittävä.
- Arvioi tilikauden tulos: suuri tulos mahdollistaa sekä palkan että osingon.
- Valitse palkan määrä: nosta palkkaa noin 40 000 €:een asti, jos mahdollista – tämä vähentää yritysveroa ja kartuttaa eläkettä.
- Laske huojennettu osinko: 8 % nettovarallisuudesta – tämä on verotehokkain tapa nostaa rahaa.
- Vertaile skenaarioita: käytä laskuria (Kunnallisverolaskuri 2026) nähdäksesi kokonaisverotuksen eri vaihtoehdoilla.
- Tee päätös: optimaalinen suhde on yleensä palkkaa 40 000 € + loput osinkoina huojennetun osingon kautta, jos nettovarallisuus riittää.
- Seuraa vuosittain: veroprosentit ja nettovarallisuus muuttuvat – päivitä laskelma säännöllisesti.
Näiden vaiheiden avulla varmistat, että päätöksesi perustuu ajantasaisiin lukuihin etkä jätä tuhansia euroja verotukseen.
Vahvistetut faktat
- Veroprosentit ja huojennussäännöt vuodelle 2025 (Verohallinto)
- Nettovarallisuuden laskentaperusteet (Verohallinto)
- Palkan vähennyskelpoisuus (Solido)
- Huojennetun osingon 150 000 euron katto henkilöä kohden (Verohallinto)
- Työpanososingon verotus palkkana (Verohallinto)
Mikä on epäselvää
- Tulevat veromuutokset (esim. hallitusohjelman vaikutukset) – Verohallinnon ohjeet päivitetään vuosittain
- Yksittäisen yrittäjän optimaalinen jako ilman tarkkaa laskuria – tarvitset aina konkreettisen laskelman oman yrityksen luvuilla
”Listaamattoman yhtiön huojennettua osinkoa voi jakaa enintään 8 % yhtiön nettovarallisuudesta, ja se on henkilöä kohden rajattu 150 000 euroon vuodessa.”
– Verohallinto (Suomen veroviranomainen), ohje listaamattoman yhtiön osingon verotuksesta
”Yrittäjän kannattaa nostaa palkkaa siihen asti, että ansiotuloverokanta ylittää noin 26 prosenttia. Sen jälkeen osinko on verotehokkaampi.”
– Rantalainen (asianajotoimisto), artikkeli palkka-osingon optimoinnista
Palkka–osinko-päätös ei ole staattinen – se elää yrityksen tuloksen ja nettovarallisuuden mukaan. Tärkeintä on tehdä laskelma vuosittain ja hyödyntää laskuria. Suomalaiselle yrittäjälle päätös on selvä: nosta palkkaa noin 40 000 euroon asti ja loppu huojennettuna osinkona – tai käytä laskuria löytääksesi juuri sinun optimisi.
wlaki.fi, tietosuunta.com, tilitoimistonm.fi, talous.io, netvisor.fi, mandaatti.fi, arvento.fi, myp.fi
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on listaamaton yhtiö?
Listaamaton yhtiö on osakeyhtiö, jonka osakkeita ei ole noteerattu julkisessa kaupankäynnissä (pörssissä). Suurin osa suomalaisista yhtiöistä on listaamattomia. Huojennetut osinkosäännöt koskevat vain listaamattomia yhtiöitä (Verohallinto).
Voiko osinkoa nostaa ennen tilinpäätöstä?
Osinkoa voidaan jakaa vain tilinpäätöksen perusteella, kun voitonjakokelpoiset varat on vahvistettu. Ennen tilinpäätöstä ei voi nostaa osinkoa, mutta väliosinko on mahdollista, jos yhtiöjärjestys sallii (Verohallinto).
Miten nettovarallisuus lasketaan?
Nettovarallisuus = yrityksen varat – velat. Taseen varoihin kuuluvat rahat, saamiset, vaihto-omaisuus, käyttöomaisuus ja aineettomat hyödykkeet. Velat vähennetään kokonaisuudessaan (Verohallinto).
Vaikuttaako palkan nosto eläkkeeseen?
Kyllä – palkka kartuttaa työeläkettä (TyEL) ja sosiaaliturvaa. Osinko ei kartuta eläkettä. Tämä on tärkeä tekijä pitkän aikavälin suunnittelussa (Wulff).
Miten osingot ilmoitetaan veroilmoituksella?
Osingot ilmoitetaan esitäytetyllä veroilmoituksella. Yhtiön maksamasta osingosta annetaan vuosi-ilmoitus Verohallinnolle, joten tiedot siirtyvät automaattisesti oikealle riville (Verohallinto).
Mitä tapahtuu, jos osinko ylittää 8 % nettovarallisuudesta?
Ylimenevä osuus verotetaan ansiotulona (progressiivinen vero). Tämä on epäedullista, koska efektiivinen veroaste voi nousta yli 40 %:iin. Siksi yli 8 %:n osinkoa kannattaa välttää, ellei ole pakko (Verohallinto).
Onko palkan nostaminen aina kannattavaa pienessä yrityksessä?
Ei aina. Jos yrityksen tulos on pieni (alle 50 000 €), palkan nosto saattaa johtaa negatiiviseen tulokseen ja veronpalautukseen, mutta työnantajamaksut syövät kassaa. Pienessä yrityksessä kannattaa nostaa minimipalkka (noin 15 000–20 000 €) ja loppu osinkoina (Solido).