Perintövero 2026: raja-arvot, veroprosentit ja maksuaika

Harva asia herättää yhtä paljon kysymyksiä perhepiirissä kuin perintövero – varsinkin kun summat ja prosentit tuntuvat muuttuvan vuosittain. Vuonna 2026 lainsäädäntö tuo mukanaan uudet raja-arvot ja veroluokat, jotka vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon perillinen lopulta maksaa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä perintövero tarkoittaa käytännössä, milloin sitä on maksettava ja millaisia muutoksia on odotettavissa.

Pikakatsaus – tärkeimmät luvut

Alla on keskeisimmät perintöveron luvut vuonna 2026, jotka jokaisen perillisen kannattaa tietää.

Kuudesta rivistä viisi osoittaa suoraan, miten veron määrä ja maksuaika vaihtelevat perintöosuuden ja veroluokan mukaan. Selkein muutos on alarajan nosto 20 000 eurosta 30 000 euroon.

Paljonko on perintövero?

Perintöveron määrä lasketaan jokaiselle perilliselle erikseen perintöosuuden ja veroluokan perusteella. Vero määräytyy Verohallinnon asteikon mukaan Verohallinnon virallisella laskurilla.

Kuinka suuri perintö on veroton?

• Jos perintöosuus on alle 30 000 euroa, veroa ei peritä lainkaan (Verohallinto – alaraja).
• Kun perintö on 30 000 euroa tai enemmän, vero maksetaan koko arvosta (Verohallinto – verotettava arvo).

Paljonko perintöveroa 70 000 euron perinnöstä?

• I veroluokassa (lapsi): perintöosuus 70 000 € – 30 000 € (veroton alaraja) = 40 000 € verotettavaa. Asteikon mukaan: 100 € (30–40 k€) + 7 % ylimenevästä 10 000 € = 100 + 700 = 800 € veroa.
• II veroluokassa (sisarus): samasta 70 000 € osuudesta: 100 € + 19 % ylimenevästä 10 000 € = 100 + 1 900 = 2 000 € veroa.

Paljonko perintöveroa 1 000 000 euron perinnöstä?

• I veroluokassa: verotettavaa 1 000 000 € – 30 000 € = 970 000 €. Asteikko: 149 000 € (yli miljoonan osalta) + 19 % ylimenevästä = huomattava vero.
• II veroluokassa: asteikon ylimmät portaat nostavat veron yli 30 prosenttiin.

Merkittävä havainto: suurissa perinnöissä veroluokka II voi maksaa jopa kaksinkertaisen veron I luokkaan verrattuna.

Paljonko on rintaperillisen perintövero 2026?

Rintaperillinen – siis lapsi, lapsenlapsi tai aviopuoliso – kuuluu veroluokkaan I, jossa veroprosentit ovat 7‑19 % Veronmaksajain Keskusliiton veroluokkasivun mukaan.

Mikä on rintaperillisen perintövero 2026?

Rintaperillisen etu on selvä: verotettava summa jää suhteessa pienemmäksi kuin etäisempien sukulaisten.

Milloin perintöveroa ei tarvitse maksaa?

Perintöveroa ei makseta lainkaan, jos perillisen oma osuus jää alle 30 000 euron. Tämä koskee kaikkia veroluokkia Verohallinnon linjauksen mukaan.

Mikä on perintöveron alaraja?

• Verovapaa alaraja on 30 000 euroa 1.1.2026 alkaen.
• Leski saa lisäksi 20 000 euron verovapaan osuuden (yhteensä 50 000 € verotonta).

Onko pieni perintö veroton?

Kyllä, alle 30 000 euron perintö on kokonaan veroton. Myös pienet testamenttilahjoitukset (esim. 10 000 € lapselle) eivät aiheuta veroa.

Milloin perintö on kokonaan veroton?

• Kun perintöosuus on enintään 30 000 €.
• Leskellä verovapaa osuus on 20 000 €, jolloin yhteensä 50 000 € voi olla verotonta.

Onko perintöveroa maksettava, jos pesää ei jaeta?

Pesän jakamattomuus ei poista verovelvollisuutta. Verohallinto määrää perintöveron perukirjan perusteella riippumatta siitä, milloin jako tapahtuu Veronmaksajain Keskusliiton ohjeen mukaan.

Miten perintövero määrätään, jos pesää ei jaeta?

• Perintöverotus tapahtuu verotuksen toimittamisen yhteydessä, ei osituksen yhteydessä.
• Verohallinto antaa verotuspäätöksen perukirjan perusteella.
• Perillisen on maksettava vero eräpäivään mennessä, vaikka jakoa ei olisi tehty.

Pitääkö perinnöstä ilmoittaa verottajalle?

Kyllä, perinnöstä on ilmoitettava Verohallinnolle perukirjalla kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Ilmoituksen voi tehdä pesänselvittäjä tai lakimies.

Miten perinnöstä ilmoitetaan?

• Pesän osakkaat laativat perukirjan, jossa luetellaan vainajan omaisuus ja velat.
• Perukirja toimitetaan Verohallintoon verotuksen toimittamista varten.
• Verohallinto antaa verotuspäätöksen perukirjan perusteella.

Ilmoituksen laiminlyönti voi johtaa viivästysseuraamuksiin.

Kumpi on suurempi, perintövero vai lahjavero?

Perintö- ja lahjaveroprosentit ovat samat, mutta laskentaperusteet eroavat. Alla oleva taulukko näyttää keskeiset erot Verohallinnon tietojen ja Veronmaksajien perusteella.

Lahjavero on siis tiukempi pienten summien osalta (alaraja 5 000 €), mutta samasta 70 000 euron siirrosta lahjaveroa tulee hieman vähemmän kuin perintöveroa, koska vähennykset puuttuvat.

Miten perintö- ja lahjavero muuttuvat?

Vuonna 2026 voimaan tulleiden muutosten myötä perintöveron alaraja nousi, ja progressiota tarkistettiin. Perintöveron poistumisesta on keskusteltu valtiovarainministeriössä (2024), mutta lopullista päätöstä ei ole Veronmaksajain Keskusliiton keskusteluanalyysin mukaan.

Aikajana

• 2024 – Keskustelu perintöveron poistamisesta valtiovarainministeriössä.
• 2025 – Luonnos hallituksen esityksestä perintöveromuutoksista.
• 1.1.2026 – Muutokset tulevat voimaan (alaraja 30 000 €, progressiopäivitykset).

Seuraava mahdollinen muutos voisi olla perintöveron keventäminen tai poistaminen, mutta ajoitusta ei ole vahvistettu.

Perintöveron maksamisen vaiheet

Näillä viidellä vaiheella hoidat perintöveron ilmoituksen ja maksun sujuvasti.

1. Tee perukirja – kuolinpesän osakkaiden on laadittava perukirja (yleensä pesänselvittäjä tai lakimies).
2. Toimita perukirja verottajalle – määräaika on 3 kuukautta kuolinpäivästä.
3. Odota verotuspäätös – Verohallinto laskee veron perukirjan perusteella ja lähettää päätöksen.
4. Maksa eräpäivään mennessä – eräpäivä on 3 kuukautta verotuspäätöksestä.
5. Hae maksuaikaa tarvittaessa – enintään 3 vuoden lisäaika on mahdollinen hakemuksella.

Maksuajan hakeminen kannattaa, jos perintö koostuu likvidistä omaisuudesta, jota on vaikea myydä nopeasti.

Vahvistetut faktat ja epäselvät seikat

Asiantuntijoiden näkemyksiä

"Perintövero määrätään jokaiselle perilliselle erikseen."

– Verohallinnon asiantuntija (Verohallinto – perintöverotus)

"Maksuajan hakeminen on järkevää, jos perintö koostuu omaisuudesta, jota ei voi heti realisoida."

– Veronmaksajain Keskusliiton veroasiantuntija (Veronmaksajain Keskusliitto – maksuaika)

Yhteenveto – mitä perillisen kannattaa tehdä?

Perintöveron määrä on suoraan yhteydessä perintöosuuden suuruuteen ja veroluokkaan. Käytännössä perillisen kannattaa ensin tarkistaa, ylittääkö oma osuus 30 000 euron alarajan, ja sen jälkeen varautua maksamaan vero kolmen kuukauden kuluessa verotuspäätöksestä. Jos perintö koostuu vaikeasti realisoitavasta omaisuudesta, maksuajan hakeminen antaa joustoa. Suomen perilliselle selkein toimintatapa on toimittaa perukirja ajoissa ja käyttää Verohallinnon laskuria veron ennakointiin.

Lue lisää veroista: Palkkaa vai osinkoa laskuri – säästä veroissa 2025.

Aiheeseen liittyvää: **Kunnallisvero laskuri 2026 – laske kuntaverosi helposti** · **Palkkaa vai osinkoa laskuri – säästä veroissa 2025**

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on perintöveron alaraja 2026?

Verovapaa alaraja on 30 000 euroa perillistä kohden 1.1.2026 alkaen.

Miten perintövero lasketaan?

Vero lasketaan perintöosuudesta vähennettynä 30 000 euron verovapaalla osuudella, ja sitten sovelletaan veroluokan progressiivista asteikkoa.

Milloin perintöveroa ei tarvitse maksaa?

Jos perintöosuus on alle 30 000 euroa, veroa ei peritä. Leskellä lisäksi 20 000 euron verovapaa osuus.

Voiko perintöveron maksaa erissä?

Kyllä, maksuaikaa voi hakea enintään 3 vuotta, jolloin vero maksetaan erissä Verohallinnon hyväksymällä aikataululla.

Mitä tapahtuu, jos perintöveroa ei maksa ajallaan?

Verohallinto perii viivästyskoron ja voi lähettää maksukehotuksen. Pitkäaikainen laiminlyönti voi johtaa ulosottoon.

Perintövero vai lahjavero – kumpi on edullisempi?

Lahjaveron alaraja on 5 000 euroa, joten pienet lahjat verotetaan herkemmin. Suurissa summissa perintövero voi olla edullisempi vähennysten ansiosta.