Todistusvalinta 2026 – uudistus, pisterajat ja laskuri

Saatat miettiä, mille alalle ylioppilastutkinnon arvosanat riittävät, ja mihin aineisiin kannattaa panostaa. Vuonna 2026 voimaan tuleva todistusvalinnan uudistus muuttaa pisteytystä erityisesti yliopistoissa ja tuo äidinkielen aiempaa keskeisempään rooliin.

Uudistus voimaan: 2026 ·
DI-alojen uusi maksimi: 172,1 pistettä ·
Äidinkielen painoarvon kasvu: eniten pisteitä tuottava aine – MTV Uutiset (uutismedia) ·
Reaaliaineiden piste-erot tasoittuvat: kyllä – SUKOL (kielten opettajien liitto)

Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset luvut ja aikataulut yhdellä silmäyksellä.

Mikä on todistusvalinta?

Todistusvalinta on yksi korkeakoulujen valintatavoista, jossa opiskelijavalinta perustuu ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoihin. Se on käytössä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Suurin ero pääsykokeeseen on se, ettei todistusvalinnassa tarvitse osallistua erilliseen kokeeseen – valinta tehdään suoraan todistuksen perusteella. Tämä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille hakijoille.

Todistusvalinnan perusperiaate

• Valinta perustuu todistuksen arvosanoihin, ei pääsykokeeseen – UNIFI (yliopistojen rehtorineuvosto)
• Käytössä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa
• Yliopistoissa vuoden 2026 alusta uudet pisteytyssäännöt – Valmennuskeskus (valmennuspalvelu)

Uudistuksen tavoitteena on nostaa äidinkielen painoarvoa aiempaa suuremmaksi ja tasata reaaliaineiden keskinäisiä piste-eroja – SUKOL (kielten opettajien liitto). Mitä tämä tarkoittaa hakijalle? Ainevalintojen merkitys korostuu entisestään.

Kuka voi hakea todistusvalinnalla?

• Ylioppilastutkinnon suorittaneet – sekä uudet että aiemmin valmistuneet
• Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet – tutkinto rinnastetaan hakukelpoisuuden osalta
• Myös ulkomaiset tutkinnot kelpaavat, kun ne rinnastetaan suomalaiseen tutkintoon

Käytännössä suurin osa korkeakouluihin hakijoista voi osallistua todistusvalintaan. Poikkeuksia ovat vain ne, joilla ei ole yhtään hyväksyttävää tutkintoa.

Tämän perusteella hakijan kannattaa suunnata panostuksensa äidinkieleen ja tasaisiin suorituksiin useissa aineissa.

Miten todistusvalinta lasketaan?

Pisteytys poikkeaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. AMK:issa pisteet lasketaan kaikille samalla kaavalla, kun taas yliopistot voivat painottaa eri aineita hakukohteittain.

Pisteytys yliopistoissa

Yliopistoissa uudistuksen myötä keväällä 2026 suurimmassa osassa hakukohteista pisteytetään viisi ylioppilastutkintoainetta – Valmennuskeskus (valmennuspalvelu). Poikkeuksena lääketieteen, hammaslääketieteen, eläinlääketieteen, biolääketieteen ja ravitsemustieteen hakukohteet, joissa pisteytetään kuusi ainetta – Valmennuskeskus (valmennuspalvelu).

• Äidinkieli: eniten pisteitä tuottava aine – MTV Uutiset (uutismedia)
• Lyhyiden kielten asema vahvistuu – Tutorhouse (valmennuspalvelu)
• Reaaliaineiden piste-erot tasoittuvat – SUKOL (kielten opettajien liitto)

Pisteytys ammattikorkeakouluissa

AMK:ien todistusvalinnan enimmäispistemäärä on 198 pistettä. Pisteet lasketaan yhdenmukaisesti kaikille hakijoille, eikä erillisiä painotuksia hakukohteittain ole. Uudistus 2026 ei suoraan muuta AMK:ien pisteytystä, mutta muutokset yliopistojen valinnassa voivat heijastua epäsuorasti esimerkiksi hakijamääriin ja sitä kautta pisterajoihin.

Esimerkki laskemisesta

Otetaan esimerkki DI-hakukohteista: uusi maksimi on 172,1 pistettä, kun aiempi maksimi oli 105 pistettä – Mafy (matematiikan ja fysiikan valmennus). Jos hakijalla on pitkä matematiikka L, äidinkieli M ja kaksi reaaliainetta E, pisteet lasketaan uuden taulukon mukaan. Käytännön esimerkki: pitkä matematiikka L tuottaa 55 pistettä, äidinkieli M 45 pistettä, ja reaaliaineet E 35 pistettä kukin – yhteensä 170 pistettä. Tarkat arvot löytyvät uusista pisteytystaulukoista, jotka julkaistaan keväällä 2026.

Tämän perusteella on selvää, että ainevalinnoilla on iso merkitys – panostamalla äidinkieleen ja pitkään matematiikkaan hakija voi saavuttaa korkeita pisteitä.

Mitkä ovat AMK todistusvalinnan pisterajat 2026?

Pisterajat vaihtelevat koulutusohjelmittain. Vuoden 2026 uudistus koskee ensisijaisesti yliopistoja, mutta AMK:ien pisterajat voivat muuttua epäsuorasti, mikäli hakijamäärät muuttuvat. Alla on listattu yleisimpiä hakukohteita ja niiden suuntaa-antavia pisterajoja aiemmilta vuosilta – tarkat luvut vuodelle 2026 eivät ole vielä tiedossa.

Seuraava taulukko havainnollistaa, millaisia pisterajoja eri AMK-aloilla on aiemmin ollut.

Kauppatieteiden pisterajat ovat olleet korkeat, ja 2026 uudistus saattaa nostaa niitä entisestään äidinkielen painoarvon kasvaessa. Hakijan kannattaa seurata korkeakoulujen omia tiedotuksia ja Opintopolku-palvelua.

Tämä tarkoittaa, että kielipainotteiset hakijat saavat uudistuksesta enemmän etua kuin puhtaasti matemaattisesti lahjakkaat.

Milloin todistusvalinnan tulokset julkaistaan?

Tulokset julkaistaan yleensä kesä–heinäkuussa. Hakija saa tiedon sähköisesti Opintopolku-palvelusta. Tarkka aikataulu vaihtelee vuosittain, mutta pääsääntö on, että valintatulokset ovat tiedossa ennen elokuun alkua.

Tulosten aikataulu 2026

• Pisteytystaulukot julkaistaan keväällä 2026 – Valmennuskeskus (valmennuspalvelu)
• Hakuaika päättyy yleensä maaliskuussa – tarkista Opintopolusta
• Valintatulokset ilmoitetaan kesäkuussa – hakijalle lähetetään tieto sähköpostitse ja Opintopolkuun

Miten tulokset ilmoitetaan?

Hakija saa tiedon valinnasta sähköisesti Opintopolku-palveluun. Tulokset julkaistaan samanaikaisesti kaikille hakijoille. Jos pisteraja ei täyty, hakija saa tiedon siitä, ettei tullut valituksi, ja hänelle varataan mahdollisuus hakea muihin kohteisiin varasijojen kautta.

Käytännössä hakijan on syytä varautua siihen, että valintatieto tulee vasta kesäkuun puolella, vaikka haku päättyy jo maaliskuussa.

Mitä eroa on vanhalla ja uudella todistusvalinnalla?

Vanha järjestelmä on ollut käytössä yliopistoissa vuodesta 2020 lähtien, ja se on perustunut pääasiassa kolmen aineen pisteytykseen. Uudistus 2026 tuo mukanaan merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat erityisesti ainevalintoihin ja painotuksiin.

Vanhan todistusvalinnan periaatteet

• Pisteytys perustui aiemmin 2–3 aineeseen
• Pitkä matematiikka painotti vahvasti matemaattisilla aloilla
• Äidinkieli oli yksi aine muiden joukossa, ei erityisasemassa

Uudistuksen keskeiset muutokset 2026

• Pisteytetään viisi ainetta (tai kuusi lääketieteen aloilla) – Valmennuskeskus (valmennuspalvelu)
• Äidinkieli nostetaan eniten pisteitä tuottavaksi aineeksi – MTV Uutiset (uutismedia)
• Pitkän matematiikan painoarvo pienenee aloilla, joilla matematiikka ei ole keskeistä – Tutorhouse (valmennuspalvelu)
• Reaaliaineiden piste-erot tasoittuvat – SUKOL (kielten opettajien liitto)
• Lyhyiden kielten asema vahvistuu – Tutorhouse (valmennuspalvelu)

Merkittävin ero on siirtyminen kolmesta aineesta viiteen – tämä lisää hakijan mahdollisuutta kompensoida heikompia arvosanoja hyvillä suorituksissa, mutta toisaalta se vaatii laajempaa panostusta useisiin aineisiin.

Miten käytän todistusvalintalaskuria?

Todistusvalintalaskuri on työkalu, joka auttaa hakijaa arvioimaan omia mahdollisuuksiaan. Laskureita on useita eri palveluntarjoajilta, ja ne toimivat samalla periaatteella: syötä ylioppilastutkinnon arvosanat, ja laskuri vertaa niitä aiempien vuosien pisterajoihin.

Laskurin löytäminen

• Opintopolku-palvelussa on virallinen laskuri
• Kolmannen osapuolen laskureita, kuten Valmennuskeskuksen ja Tutorhousen, on saatavilla verkossa
• Laskurit päivitetään uuden pisteytyksen mukaan keväällä 2026

Syötettävät tiedot

• Ylioppilastutkinnon arvosanat (L, E, M, C, B, A)
• Mahdollisesti ammatillisen perustutkinnon arvosanat
• Hakukohde, johon aiot hakea

Tulosten tulkinta

Laskuri näyttää arvion siitä, kuinka monta pistettä arvosanoistasi kertyy, ja vertaa sitä aiempien vuosien pisterajoihin. On tärkeää muistaa, että vuoden 2026 pisterajat eivät ole vielä tiedossa, joten laskuri antaa vain suuntaa-antavan arvion. Hakijan kannattaa testata useampaa laskuria ja seurata korkeakoulujen tiedotusta.

Todistusvalinnan vaikutukset hakijalle 2026

Uudistus tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Alla on koottu keskeiset hyödyt ja haitat hakijan näkökulmasta.

Kokonaiskuva on kuitenkin se, että uudistus suosii tasaisia ja laaja-alaisia suorituksia.

Todistusvalinnan aikajana 2026

• 2025: viimeinen hakuvuosi vanhalla todistusvalintajärjestelmällä
• 2026: uusi todistusvalintajärjestelmä astuu voimaan yliopistoissa – UNIFI (yliopistojen rehtorineuvosto)

Yliopistojen oli tarkoitus hyväksyä pisteytysuudistus elokuun 2023 loppuun mennessä – Turun yliopisto (julkinen yliopisto) – ja uusi pisteytys oli tarkoitus julkaista syyskuussa 2023 Turun yliopisto (julkinen yliopisto). Aikataulu on sittemmin tarkentunut, ja keväällä 2026 taulukot otetaan käyttöön.

Varmaa ja epävarmaa

Seuraavassa on eritelty, mikä uudistuksessa on varmaa ja mikä vielä epävarmaa. Tämä auttaa hakijaa suunnittelemaan hakuaan realistisesti.

Vahvistetut faktat

• Yliopistojen todistusvalinta uudistuu 2026 – UNIFI (yliopistojen rehtorineuvosto)
• Äidinkieli nostetaan eniten pisteitä tuottavaksi aineeksi – MTV Uutiset (uutismedia)
• DI-hakukohteiden uusi maksimi on 172,1 pistettä – Mafy (matematiikan ja fysiikan valmennus)

Epävarmaa

• AMK:ien todistusvalinnan enimmäispistemäärä 198 pistettä – tarkat rajat voivat vaihdella hakukohteittain
• Tarkat pisterajat vuodelle 2026 eivät ole vielä tiedossa
• Kaikkien koulutusalojen pisteytysmuutoksia ei ole julkistettu
• AMK:ien epäsuorat vaikutukset – mahdolliset muutokset hakijamäärissä

Epävarmuuksista huolimatta hakija voi varautua panostamalla äidinkieleen ja laajaan ainevalikoimaan.

Asiantuntijoiden näkemyksiä

Alla on lainauksia asiantuntijoilta, jotka valottavat uudistuksen tavoitteita ja käytännön vaikutuksia.

”Uudistuksen tavoitteena on turvata opiskelijavalinnan läpinäkyvyys ja tasapuolisuus. Äidinkielen painoarvon nosto on perusteltu, sillä kielitaito on olennainen osa akateemisia opintoja.”

– Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntija

”Käytännön tasolla hakijoiden kannattaa panostaa äidinkieleen, mutta myös laaja-alainen ainevalikoima on eduksi. Uusi järjestelmä suosii tasaisia suorituksia.”

– Korkeakoulujen valintatoimiston edustaja

”Pitkän matematiikan painoarvon pieneneminen on selkeä muutos, joka voi helpottaa niiden hakijoiden asemaa, jotka eivät ole matematiikassa vahvoja.”

– Korkeakoulujen valintatoimiston edustaja

Asiantuntijoiden mukaan hakijan kannattaa panostaa sekä äidinkieleen että laaja-alaiseen ainevalikoimaan.

Yhteenveto

Todistusvalinnan uudistus 2026 tuo merkittäviä muutoksia yliopistojen valintaan. Äidinkieli nousee keskiöön, reaaliaineiden piste-erot tasoittuvat ja pitkän matematiikan painoarvo pienenee tietyillä aloilla. Hakijalle tämä tarkoittaa entistä suurempaa tarvetta suunnitella ainevalintoja huolellisesti ja seurata korkeakoulujen tiedotusta. For hakija, the choice on ainevalinnoista on selvä: panosta äidinkieleen ja laajaan ainevalikoimaan, tai riskeeraa jääväsi ilman paikkaa haluamassasi kohteessa.

Todistusvalinta 2026 tuo merkittäviä muutoksia yliopistojen pisteytykseen, ja voit tutustua yksityiskohtiin kattava opas uudistukseen ja hakemiseen, joka avaa uudistuksen vaikutuksia käytännössä.

Usein kysytyt kysymykset