FINRISKI-laskuri on THL:n kehittämä työkalu, joka arvioi henkilökohtaisen riskisi sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana. Jos riskituloksen pinkki pylväs ylittää 10 prosenttia, asiasta tulee keskustella lääkärin kanssa. Tämä artikkeli opastaa laskurin käytössä, tulosten tulkinnassa ja antaa vaihtoehtoja terveysmenojen rahoitukseen lainan avulla.
FINRISKI-laskurin kehittäjä: THL | Uusin versio: FINRISKI 2.0 (2020) | Kohderyhmän ikä: 30–74 vuotta | Arvioitava aikaväli: Seuraavat 10 vuotta | Riskitapahtumat: Sydäninfarkti ja aivohalvaus | Käytettävissä: Ilmainen, verkkosivuilla ja mobiilissa
Pikakatsaus
Edullisimmat tarjoukset löydät, kun Vertaile lainoja ja vertaat ehdot ennen päätöstä.
- FINRISKI-laskuri kehitetty THL:n toimesta suomalaisella väestöaineistolla (THL)
- Arvioi 10 vuoden riskiä sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen (Käypä hoito)
- Viralliset versiot löytyvät Terveyskirjastosta ja Käypä hoito -sivustolta (Terveyskirjasto)
- Yksilöllisen riskin tarkkuus voi vaihdella taustatekijöiden mukaan
- FINRISKI-laskurin soveltuvuus alle 30-vuotiaille ja yli 74-vuotiaille on rajallinen
- FINRISKI 2.0 julkaistiin vuonna 2020 (Käypä hoito)
- THL päivittää laskuria säännöllisesti uusimman väestöaineiston perusteella (Käypä hoito)
- Käytä FINRISKI-laskuria ja keskustele tuloksista lääkärin kanssa
- Hae tarvittaessa lainaa terveyskulujen kattamiseen luotettavalta lainantarjoajalta
Vahvistetut faktat
- FINRISKI-laskuri perustuu suomalaiseen FINRISKI-tutkimusaineistoon (THL)
- Laskuri on ilmainen ja suomenkielinen (Terveyskirjasto)
- Tulokset jaetaan matalaan, kohtalaiseen ja korkeaan riskiin (Käypä hoito)
Mikä on epäselvää
- Laskurin absoluuttinen tarkkuus yksilötasolla on riippuvainen syötettyjen tietojen oikeellisuudesta
- Eri versioiden (FINRISKI vs. FINRISKI 2.0) antamien tulosten erot voivat vaihdella käyttäjäryhmittäin
Mikä on FINRISKI-laskuri ja mihin sitä käytetään?
FINRISKI-laskuri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä riskinarviointityökalu. Se laskee 10 vuoden riskiä sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön. Laskuri on tarkoitettu 30–74-vuotiaille suomalaisille, ja se perustuu laajaan FINRISKI-tutkimusaineistoon (Käypä hoito).
Miten FINRISKI-laskuri eroaa muista riskilaskureista?
Toisin kuin monet kansainväliset riskilaskurit, FINRISKI on räätälöity suomalaiselle väestölle. Se käyttää suomalaista dataa, mikä parantaa tarkkuutta paikallisella tasolla (THL).
Miten FINRISKI-laskuria käytetään?
Laskuriin syötetään seitsemän terveystietoa: sukupuoli, ikä, kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, tupakointi, systolinen verenpaine ja diabetes (Terveyskirjasto). Lisäksi laskuri kysyy, onko vanhemmista jompikumpi sairastanut sydäninfarktin alle 60-vuotiaana tai aivohalvauksen alle 75-vuotiaana.
Mitkä tekijät vaikuttavat FINRISKI-pisteisiin?
Ihannetason riskitekijät ovat: kokonaiskolesteroli 4,5 mmol/l, systolinen verenpaine 120 mmHg, tupakoimattomuus, ei diabetesta, eikä vanhemmilla ole ollut sydäninfarktia (Yhteistyötilat). THL tarjoaa laskurin ilmaiseksi Terveyskirjastossa ja Käypä hoito -sivustolla (Terveyskirjasto).
Miten FINRISKI-tuloksia tulkitaan?
Terveyskirjaston mukaan laskuri antaa kolme prosenttilukua: oma 10 vuoden riski, samanikäisen ja -sukupuolisen henkilön riski ihanteellisella tasolla, ja samanikäisen ja -sukupuolisen suomalaisen riski vastaavilla riskitekijöillä (Terveyskirjasto).
Mitä tarkoittaa kohtalainen riski?
Kohtalainen riski tarkoittaa 10–20 % todennäköisyyttä sairastua seuraavan 10 vuoden aikana. Tulos yli 10 % on lääkärikäynnin aihe (Terveyskirjasto).
Milloin riski on korkea?
Korkea riski tarkoittaa yli 20 % todennäköisyyttä. Tällöin lääkärin tulee arvioida lääkityksen ja elintapamuutosten tarve (Käypä hoito).
”FINRISKI-laskuri on työkalu, jolla arvioidaan riski sairastua tai kuolla sydäninfarktiin, aivohalvaukseen tai jompaankumpaan seuraavan 10 vuoden aikana.”
– Käypä hoito (Käypä hoito -suositus)
Mitä eroa on FINRISKI 2.0 -laskurilla ja alkuperäisellä FINRISKI-laskurilla?
FINRISKI 2.0 on päivitetty versio, joka julkaistiin vuonna 2020. Se huomioi tarkemmin verenpaine- ja kolesterolilääkityksen (Käypä hoito).
Milloin FINRISKI 2.0 julkaistiin?
FINRISKI 2.0 julkaistiin Lääkärilehdessä 11.12.2020. THL suosittelee sen käyttöä alkuperäisen version sijaan.
Mistä löydän luotettavan FINRISKI-laskurin?
Virallinen laskuri löytyy Terveyskirjastosta ja Käypä hoito -sivustolta. Molemmat ovat ilmaisia ja suomenkielisiä.
Onko FINRISKI-laskuri maksullinen?
Kyllä, laskuri on täysin ilmainen eikä vaadi rekisteröitymistä (THL).
”Lainan ottaminen on aina riskinotto – vertaile ehdot ja varmista, että pystyt maksamaan takaisin.”
Lainavaihtoehdot terveysmenoihin
Jos FINRISKI-tulokset herättävät huolta tarvitset rahoitusta terveydenhoitokuluihin, harkitse henkilökohtaista lainaa. Alla on esimerkkejä lainalaskelmista.
Esimerkkilaskelmat
| Lainasumma | Aika | Korko | Kuukausierä | Kokonaiskustannus |
|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 12 kk | 12 % | 88,85 € | 1 066,20 € |
| 5 000 € | 24 kk | 10 % | 230,29 € | 5 526,96 € |
| 2 000 € | 6 kk | 15 % | 348,61 € | 2 091,66 € |
terveytemme.fi, kaypahoito.fi, utupub.fi, demo.seco.tkk.fi, lutpub.lut.fi, koodistopalvelu.kanta.fi, elixir-finland.org, omalaskuri.fi
Sydäntautiriskin arvioinnin ohella on hyvä tarkistaa myös vyötärö-lantiosuhde laskuri, joka kertoo keskivartalolihavuuden aiheuttamista terveysriskeistä.
Usein kysytyt kysymykset
Vaikuttaako perinnöllisyys FINRISKI-pisteisiin?
FINRISKI-laskuri ei ota suoraan huomioon perinnöllisiä tekijöitä. Keskustele lääkärin kanssa, jos suvussasi on sydän- ja verisuonitauteja.
Voiko FINRISKI-laskuria käyttää yli 74-vuotiaille?
Laskuri on validoitu pääasiassa 30–74-vuotiaille. Ikääntyneille on muita riskinarviointimenetelmiä.
Miten usein FINRISKI-testi kannattaa tehdä?
Suositus on tehdä riskiarviointi vähintään 5 vuoden välein, tai jos riskitekijät muuttuvat.
Mikä on FINRISKI-laskurin kolesteroliraja?
Ihannetason kokonaiskolesteroli on 4,5 mmol/l. Tämä on yksi laskurissa käytetyistä vertailuarvoista (Yhteistyötilat).
Miten ikä vaikuttaa FINRISKI-pisteisiin?
Ikä on yksi keskeisistä riskitekijöistä. Laskuri vertaa omaa riskiäsi samanikäisen ja -sukupuolisen henkilön riskiin (Terveyskirjasto).