Tämä sisältö käsittelee kiintokuution hintaa ja muuntoa, mikä vaikuttaa suoraan polttopuun ostopäätökseesi ja kustannuksiisi. Olemme tarkistaneet tiedot huolellisesti, mutta suosittelemme vertailemaan hintoja paikallisilta toimijoilta ja tarkistamaan ajantasaiset hinnat ennen ostopäätöstä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo kuluttajansuojaa polttopuukaupassa. Tämä sivu sisältää affiliate-linkkejä, joista saatamme saada korvauksen.
Kiintokuutio (k-m³) on polttopuun ja metsäteollisuuden tarkin tilavuusmitta. Se kuvaa puun todellista, tiivistä tilavuutta ilman ilmavälejä. Tässä oppaassa kerromme, mitä kiintokuutio tarkoittaa, paljonko se on pinokuutioina ja irtokuutioina, mitkä ovat tyypilliset hinnat ja miten vältät yleisimmät mittausvirheet. Monera.fi kokoaa tiedot puun hankintaan ja vertailuun.
Kiintokuutio – selitys, muuntokertoimet ja hinnat 2025
📌 Tiivistelmä: Kiintokuution perustiedot
- Määritelmä: 1 kiintokuutio = 1 m³ umpipuuta (ei ilmavälejä)
- Muunto pinokuutioksi: 1 k-m³ ≈ 1,5 p-m³ (Bioenergianeuvoja)
- Muunto irtokuutioksi: 1 k-m³ ≈ 2,5 i-m³ (Bioenergianeuvoja)
- Koivun hinta / k-m³: 70–100 €
- Männyn hinta / k-m³: 40–60 €
- Klapien määrä / k-m³: noin 1 000–1 200 litraa
- Suositeltu kosteus: alle 20 % (Ympäristöministeriö)
Mikä on kiintokuutio (k-m³)?
Kiintokuutio on Sloyden (teollisuusmittauksen lähde) mukaan puun tilavuuden tarkin mittayksikkö. Se tarkoittaa yhtä kuutiometriä (1 m × 1 m × 1 m) puhdasta puumassaa ilman ilmavälejä. Käytännössä tätä mittaa käytetään:
- Metsäteollisuudessa – puukauppojen ja sahauksen laskutuksessa
- Energiapuukaupassa – hakkeen ja pelletien hinnoittelussa
- Polttopuun ammattimaisessa myynnissä – erityisesti isommissa erissä
Vertailun vuoksi: pinokuutio (p-m³) on 1×1×1 metrin pino, jossa on ilmavälit. Irtokuutio (i-m³) on 1×1×1 metrin irtokasa, jossa on eniten ilmaa. Puunpoltto.fi (polttopuun tietopankki) kertoo, että kiintokuutio on aina noin 2,5 kertaa suurempi kuin irtokuutio.
Miten kiintokuutio eroaa pinokuutiosta?
Keskeinen ero on ilmavälit:
| Mittayksikkö | Tilavuus (puu + ilma) | Puun osuus | Käyttö |
|---|---|---|---|
| Kiintokuutio (k-m³) | 1 m³ | 100 % (ei ilmavälejä) | Teollisuus, metsäkauppa |
| Pinokuutio (p-m³) | 1 m³ | ~60–70 % | Polttopuun pinotavara |
| Irtokuutio (i-m³) | 1 m³ | ~35–40 % | Irtotavaran kauppa |
Lähde: Sloyden (teollisuusmittaus) ja Puunpoltto.fi (polttopuun tietopankki)
Paljonko on yksi kiintokuutio? – Muuntokertoimet
Yksi kiintokuutio (1 k-m³) on siis 1 m³ umpipuuta. Se vastaa:
- Noin 1,5 pinokuutiota (p-m³) – tarkka kerroin riippuu puulajista ja pinontatarkkuudesta. Koivulla 1,5–1,6, männyllä 1,4–1,5. (Bioenergianeuvoja)
- Noin 2,5 irtokuutiota (i-m³) – irtokasassa on eniten ilmaa. (Bioenergianeuvoja)
- Noin 1 000–1 200 litraa klapeja – riippuen klapien koosta ja pinontatiheydestä.
Luonnonvarakeskus (Luke) (Suomen metsätalouden virallinen tutkimuslaitos) määrittelee kiintokuution viralliseksi puun tilavuusmitaksi metsäteollisuuden kaupassa.
Kuinka monta pinokuutiota yksi kiintokuutio on?
Yksi kiintokuutio (1 k-m³) = noin 1,5 pinokuutiota (p-m³). Tämä tarkoittaa, että jos ostat pinokuutioittain polttopuuta, kiintokuution hinta on noin 1,5 kertaa pinokuution hinta. Esimerkki:
- Pinokuution hinta on 60 € → kiintokuution hinta on noin 90 € (60 € × 1,5).
- Irtokuution hinta on 40 € → kiintokuution hinta on noin 100 € (40 € × 2,5).
Vinkki: Aina kun vertaat polttopuun hintoja, laske kaikki samaan mittayksikköön – suosittelemme kiintokuutiota. Puunpoltto.fi (polttopuun tietopankki) tarjoaa ilmaisen muuntolaskurin.
Kuinka monta irtokuutiota yksi kiintokuutio on?
Yksi kiintokuutio (1 k-m³) = noin 2,5 irtokuutiota (i-m³). Irtokuutio on yleisin mittayksikkö polttopuun irtomyynnissä. Muuntokerroin vaihtelee 2,3–2,8 välillä riippuen siitä, miten tiiviisti puut on aseteltu.
Taulukko nopeaa muuntamista varten:
| Kiintokuutioita (k-m³) | Pinokuutioita (p-m³) | Irtokuutioita (i-m³) |
|---|---|---|
| 1 | ~1,5 | ~2,5 |
| 2 | ~3,0 | ~5,0 |
| 5 | ~7,5 | ~12,5 |
| 10 | ~15,0 | ~25,0 |
Paljonko kiintokuutio maksaa? – Hinnat 2025
Kiintokuution hinta riippuu puulajista, kosteudesta, toimitusetäisyydestä ja ostomäärästä. Alla arviot perustuen Luonnonvarakeskus (Luke) (Suomen metsätalouden virallinen tutkimuslaitos) hinta-aineistoon ja markkinatietoihin:
- Koivu (kuiva, alle 20 % kosteus): 70–100 € / k-m³ (Luke)
- Mänty (kuiva): 40–60 € / k-m³
- Kuusi (kuiva): 35–55 € / k-m³
- Koivu (kostea, yli 25 %): 50–70 € / k-m³
- Sekapuut (kuiva): 50–80 € / k-m³
Huomioi: Jos ostat polttopuun pinokuutioittain tai irtokuutioittain, laske aina muunnos kiintokuutioksi todellista hintaa varten. Esimerkki: Jos myyjä tarjoaa koivua 50 € / pinokuutio, kiintokuution hinta on 50 € × 1,5 = 75 € / k-m³.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) (Suomen kuluttaja-asioiden valvontaviranomainen) muistuttaa, että myyjän on ilmoitettava selvästi, missä yksikössä hinta on – pinokuutio, irtokuutio vai kiintokuutio. Jos yksikköä ei ole kerrottu, sinulla on oikeus tietää se.
Paljonko kiintokuutiosta tulee klapeja?
Yhdestä kiintokuutiosta (1 k-m³) saadaan noin 1 000–1 200 litraa klapeja, riippuen klapien koosta ja pinontatiheydestä.
- Pienet klapit (25–33 cm): noin 1 050–1 150 litraa / k-m³
- Isot klapit (40–50 cm): noin 950–1 050 litraa / k-m³
Puunpoltto.fi (polttopuun tietopankki) korostaa, että klapien koko vaikuttaa paljon – pienemmät klapit pakkautuvat tiiviimmin, joten niitä mahtuu enemmän samaan tilaan.
Miten klapien koko vaikuttaa määrään?
Klapien koko määrittää, kuinka paljon ilmaa jää väliin. Pienet klapit (25 cm) pakkautuvat tiiviimmin kuin isot (50 cm). Käytännön esimerkki:
- 1 m³ klapeja, klapin pituus 25 cm → noin 0,65–0,70 k-m³ puuta
- 1 m³ klapeja, klapin pituus 50 cm → noin 0,55–0,60 k-m³ puuta
Tämä tarkoittaa, että saat enemmän lämpöä pienemmistä klapeista, jos hinta on sama. Luonnonvarakeskus (Luke) (Suomen metsätalouden virallinen tutkimuslaitos) mukaan klapien kosteus vaikuttaa myös – kuiva puu on kevyempää, mutta tilavuus on sama.
Mikä polttopuu nokeaa eniten?
Kostea ja pehmeä puu nokeaa eniten. Puunpoltto.fi (polttopuun tietopankki) mukaan eniten nokea aiheuttaa:
- Koivu kuorineen – erityisesti kostea koivun kuori
- Mänty ja kuusi – pihkaiset havupuut, etenkin kosteana
- Leppä – nokeaa vähemmän, mutta kostea leppä nokeaa enemmän kuin kuiva
RATKAISU: Polta aina kuivaa puuta (kosteus alle 20 %). Kuiva koivu (ilman kuorta) ja kuusi ovat parhaita vähän nokeamiseen. Ympäristöministeriö (Suomen ympäristöviranomainen) suosittelee kosteusmittarin käyttöä ennen polttoa.
Saako homeisia puita polttaa?
Ei missään nimessä. Homeisten puiden poltto vapauttaa myrkyllisiä itiöitä ja PAH-yhdisteitä ilmaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (Suomen terveysviranomainen) varoittaa, että homeiset puut voivat aiheuttaa hengitystieongelmia ja vakavia altistumisriskejä. Osta polttopuu aina kuivana ja tarkasta kosteus ennen polttoa.
Miten vältät mittausvirheet kiintokuutiossa?
Yleisimmät virheet, jotka kannattaa välttää:
- Oletat, että pinokuutio = kiintokuutio. Todellisuudessa pinokuutiossa on 30–40 % ilmaa.
- Myyjä ei ilmoita mittayksikköä. Kysy aina: ”Onko hinta kiinto-, pino- vai irtokuutiossa?”
- Et mittaa kosteutta. Märkä puu painaa enemmän ja palaa huonommin.
- Klapien koko ei ole sovittu. Isot klapit = enemmän ilmaa = vähemmän lämpöenergiaa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) (Suomen kuluttaja-asioiden valvontaviranomainen) muistuttaa, että sinulla on oikeus saada tarkka ja totuudenmukainen ilmoitus puun määrästä ja laadusta. Pyydä aina kirjallinen vahvistus.
Kiintokuutiohinta = (pinokuution hinta) × 1,5 tai = (irtokuution hinta) × 2,5.
Esimerkki: Pinokuutio 50 € → kiintokuutio 75 €. Irtokuutio 40 € → kiintokuutio 100 €.
Kiintokuution käyttö teollisuudessa ja metsäkaupassa
Metsäteollisuudessa ja energiapuukaupassa kiintokuutio on standardi mittayksikkö, koska se kuvastaa tarkasti puun todellista määrää. Luonnonvarakeskus (Luke) (Suomen metsätalouden virallinen tutkimuslaitos) tarjoaa tarkat mittausohjeet ja -standardit.
Tyypilliset käyttökohteet:
- Kuitupuu ja tukkipuu – kauppa metsästä sahalle
- Energiahake – hinnoittelu kiintokuutiona tai MWh:na
- Pelletti ja briketti – ilmoitetaan usein tonneina, mutta pohjalla on kiintokuution energiasisältö
Vertaa polttopuun rahoitusta – löydä edullisin vaihtoehto
Jos tarvitset rahoitusta suurempaan puuerään, lämmitysinvestointiin tai muuhun kulutukseen, käytä Moneraa vertaillaksesi lainatarjouksia puolueettomasti. Saatat säästää satoja euroja kuluissa.
youtube.com, naruskantukikohta.com, rakennustyot.com, expo.tiedekeskus-pilke.fi, reikalevy.fi, websala.fi, koivuklapikauppa.fi, hyllintila.fi, bioenergianeuvoja.fi, jouninklapi.fi, omapalsta.fi, saunologia.fi
Tarkemmat tiedot eri puulajien kiintokuution muuntokertoimet ja hinnat löydät kattavasta oppaasta.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mitä eroa on kiintokuutiolla ja heittokuutiolla?
Kiintokuutio (k-m³) mittaa puun todellista tilavuutta ilman ilmavälejä – siis puhdasta puumassaa. Heittokuutio (h-m³) eli irtokuutio (i-m³) mittaa irtonaisen puukasan tilavuutta, jossa on paljon ilmaa. Heittokuutio on noin 2,5 kertaa suurempi tilavuus kuin kiintokuutio samasta puumäärästä. Käytännössä: 1 k-m³ = noin 2,5 i-m³. Puunpoltto.fi (polttopuun tietopankki) kertoo lisää.
Kuinka paljon kiintokuutiosta tulee pinokuutioita?
Yksi kiintokuutio (1 k-m³) = noin 1,5 pinokuutiota (p-m³). Tarkka kerroin vaihtelee puulajin ja pinontatarkkuuden mukaan: koivulla 1,5–1,6, männyllä 1,4–1,5. Luonnonvarakeskus (Luke) (Suomen metsätalouden virallinen tutkimuslaitos) määrittelee tarkat muuntokertoimet.
Paljonko kiintokuutio koivua maksaa?
Koivun kiintokuution hinta on tyypillisesti 70–100 € riippuen kosteudesta (alle 20 % = kalliimpaa), toimitusetäisyydestä ja ostomäärästä. Männyn hinta on 40–60 € ja kuusen 35–55 € kiintokuutiolta. Luonnonvarakeskus (Luke) (Suomen metsätalouden virallinen tutkimuslaitos) päivittää hinta-aineistoa neljännesvuosittain.
Saako homeisia puita polttaa?
Ei missään nimessä. Homeisten puiden poltto vapauttaa myrkyllisiä itiöitä ja PAH-yhdisteitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (Suomen terveysviranomainen) varoittaa vakavista terveysriskeistä. Osta ja varastoi puut aina kuivana, kosteus alle 20 %.
Mikä polttopuu nokeaa eniten?
Kostea ja pehmeä puu nokeaa eniten – erityisesti kostea koivun kuori, pihkainen mänty ja kuusi. Ratkaisu: polta aina kuivaa puuta (kosteus alle 20 %). Kuiva koivu ilman kuorta ja kuusi ovat parhaita. Puunpoltto.fi (polttopuun tietopankki) kertoo lisää vähän nokeavista puulajeista.
Aiheeseen liittyvää
Lähteet
- Sloyden (teollisuusmittauksen lähde) – Kiintokuution määritelmä ja muuntokertoimet.
- Puunpoltto.fi (polttopuun tietopankki) – Kiintokuution muuntotaulukot ja klapimäärät.
- Luonnonvarakeskus (Luke) (Suomen metsätalouden virallinen tutkimuslaitos) – Viralliset mittausstandardit ja muuntokertoimet.
- Luonnonvarakeskus (Luke) (Suomen metsätalouden virallinen tutkimuslaitos) – Puun hinta-aineistot 2025.
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) (Suomen kuluttaja-asioiden valvontaviranomainen) – Kuluttajansuoja polttopuun ostossa.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (Suomen terveysviranomainen) – Homeisten puiden polton terveysriskit.
- Ympäristöministeriö (Suomen ympäristöviranomainen) – Kosteusmittarin käyttö ja vähän nokeavat puulajit.
- Puunpoltto.fi (polttopuun tietopankki) – Tietoa nokeamisesta eri puulajeilla.
- Bioenergianeuvoja – Muuntokertoimet.