Lomakorvaus on pakollinen rahakorvaus pitämättömistä vuosilomapäivistä, jonka työnantaja maksaa työsuhteen päättyessä. Lomakorvauksen suuruus on joko 9 % tai 11,5 % työssäoloajalta maksetusta palkasta työsuhteen kestosta riippuen. Tämä artikkeli selventää laskentasäännöt, eron lomapalkkaan ja lomarahaan sekä työntekijän oikeudet.
Lomakorvausprosentti (alle 1 v työsuhde): 9 % | Lomakorvausprosentti (yli 1 v työsuhde): 11,5 % | Lakipohja: Vuosilomalaki 162/2005 | Maksetaan: Työsuhteen päättyessä lopputilin yhteydessä
| Lainopillinen perusta | Vuosilomalaki 162/2005 |
| Maksuajankohta | Työsuhteen päättyessä lopputilin yhteydessä |
| Lomakorvausprosentti (alle 1 v työsuhde) | 9 % työssäoloajan palkasta |
| Lomakorvausprosentti (yli 1 v työsuhde) | 11,5 % työssäoloajan palkasta |
| Mihin palkkaeriin lasketaan | Peruspalkka, lisät, provisiot, muut työssäoloajan korvaukset |
| Työehtosopimuskohtaiset erot | Kyllä – esim. PAM, KVTS, KT voivat määrätä eri prosentit |
| Kuka maksaa | Työnantaja |
| Voiko vaihtaa vapaaseen | Ei – työsuhteen päättyessä lomakorvaus on maksettava rahana |
| Maksamisen laiminlyönnistä seuraa | Oikeus vaatia maksua työsuojeluviranomaisen kautta |
Mikä on lomakorvaus ja miten se eroaa lomapalkasta ja lomaraha?
Lomakorvaus on korvaus, jonka työnantaja maksaa työsuhteen päättyessä niistä vuosilomapäivistä, joita työntekijä ei ole pitänyt. Vuosilomalain 162/2005 mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei ole vielä saanut lomaa tai lomakorvausta (Finlex).
Lomakorvaus vs lomapalkka – määritelmät
Lomapalkka ja lomakorvaus ovat eri asioita: lomapalkka maksetaan loman pitämisen ajaksi, kun taas lomakorvaus maksetaan työsuhteen lopussa pitämättömistä lomapäivistä. Työsuojeluhallinto toteaa, että jos työntekijä ei ole ansainnut lomaa työsuhteen päättymiseen mennessä, hänelle maksetaan prosenttiperusteinen lomakorvaus työssäoloajalta maksetusta palkasta (Tyosuojelu.fi). Tämä tarkoittaa, että jokainen työssäolokuukausi kerryttää oikeutta joko lomaan tai sen rahalliseen korvaukseen.
Lomaraha on työehtosopimusten lisä, ei lakisääteinen
Lomaraha ei ole lakisääteinen etuus, vaan työehtosopimuksissa sovittu lisä. Tehyn mukaan työehtosopimuksissa on tavallisesti sovittu, että lomaraha on puolet vuosiloman palkasta (Tehy). Toisin kuin lomakorvaus, lomarahaa ei makseta automaattisesti – sen maksaminen riippuu työehtosopimuksesta ja tilanteesta.
”Lomakorvaus on työntekijän lakisääteinen oikeus, joka syntyy automaattisesti työsuhteen päättyessä, kun lomapäiviä on kertynyt pitämättä.”
Miten lasketaan lomakorvauksen määrä?
Lomakorvauksen laskenta perustuu prosenttiperusteiseen malliin, jossa työntekijän työsuhteen kesto määrittää korvausprosentin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuosilomalain 17 §:ssä säädetään, että työsuhteen päättyessä saamatta jääneen loman osalta lomakorvaus lasketaan vuosilomapalkkaa koskevien sääntöjen mukaisesti (Työ- ja elinkeinoministeriö).
Lomakorvausprosentti työsuhteen keston mukaan
- Alle vuoden työsuhde: 9 % työssäoloajalta maksetusta palkasta. Tämä koskee tilannetta, jossa työsuhde on edeltävän lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle vuoden (Tyosuojelu.fi).
- Vähintään vuoden työsuhde: 11,5 % työssäoloajalta maksetusta palkasta. Tämä prosentti astuu voimaan, kun työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden (Tyosuojelu.fi).
Laskuesimerkki: 2 500 €/kk palkka, 3 vuotta töissä
Kun työsuhde on kestänyt yli vuoden, lomakorvaus lasketaan 11,5 %:n mukaan. Esimerkiksi 2 500 euron kuukausipalkalla ja 3 vuoden työsuhteella työntekijälle kertyy merkittävä summa. Jos työntekijällä on esimerkiksi 15 pitämätöntä lomapäivää, lomakorvaus lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 20,83 ja kertomalla se pitämättömien lomapäivien määrällä kunta-alan sopimusohjeen mukaisesti (Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT).
Palkkaan lasketaan kaikki työssäolon ajalta maksetut palkat: peruspalkka, lisät, provisiot ja muut työssäoloajan korvaukset. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ylityökorvaukset ja lomaltapaluulisät voidaan sisällyttää lomakorvauksen pohjaksi.
Käytännön vinkki: Pyydä työnantajalta kirjallinen erittely lomakorvauksen laskentaperusteista. Tarkista, että kaikki palkkaerät on huomioitu oikein, sillä pienikin ero pohjapalkassa vaikuttaa lopulliseen korvaukseen merkittävästi.
Milloin lomakorvaus maksetaan ja milloin sitä ei makseta?
Lomakorvaus maksetaan aina työsuhteen päättyessä, jos työntekijällä on kertynyt pitämättömiä lomapäiviä. Tämä koskee sekä irtisanomista, määräaikaisten työsopimusten päättymistä että työnantajan aloitteesta tapahtuvaa sopimuksen päättämistä. Lainantarjoajia valvoo Finanssivalvonta, mutta lomakorvaus kuuluu työoikeuden piiriin, joten mahdolliset riidat käsitellään työtuomioistuimessa.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä lomakorvaus sisällytetään lopputiliin. Kunta-alan sopimusohjeessa todetaan, että lomakorvaukseen maksetaan myös lomaraha jäljempänä 85 §:n mukaisesti (Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT). Tämä tarkoittaa, että kunta-alalla lomakorvauksen päälle voi tulla myös lomaraha, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.
Milloin lomakorvausta ei makseta?
- Työsuhde on kestänyt alle 14 päivää
- Työntekijä on pitänyt kaikki lomapäivänsä ennen työsuhteen päättymistä
- Työntekijä on itse irtisanoutunut eikä hänelle ole kertynyt lunastamattomia lomapäiviä
- Lomapäivät on jo korvattu rahana tai vaihdettu vapaaseen
Tärkeä muistutus: Kunta-alan ohjeessa todetaan, että säästövapaapäivistä maksettavaan lomakorvaukseen ei makseta lomarahaa (Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT). Tämä on yksityiskohta, joka voi yllättää kunnan työntekijän.
Onko lomakorvaus pakko maksaa?
Kyllä, vuosilomalaki velvoittaa työnantajan maksamaan lomakorvauksen työsuhteen päättyessä. Tämä on lakisääteinen velvoite, ei työnantajan harkinnan varassa. Finanssivalvonta ei suoraan säättele lomakorvauksia, mutta se valvoo työnantajien taloudellista asemaa ja voi puuttua maksukyvyttömyystilanteisiin, mikäli työnantaja joutuu konkurssiin ennen lomakorvausten maksamista.
Työnantajan velvollisuus ja seuraamukset
Mikäli työnantaja laiminlyö lomakorvauksen maksamisen, työntekijä voi hakea saataviaan työtuomioistuimesta tai työsuojeluviranomaisen kautta. Teollisuusliiton mukaan esimerkiksi pelti- ja teollisuuserityisalalla lomaraha maksetaan aina myös lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä ja lomarahaa ei ole jo maksettu (Teollisuusliitto).
”Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä lomakorvauksen yhteydessä, jos työntekijällä on oikeus lomarahaan eikä sitä ole vielä maksettu.”
Poikkeukset työehtosopimuksissa
Eri työehtosopimukset voivat määrätä vuosilomalain minimivaatimuksia korkeammista lomakorvausprosenteista tai erilaisista laskentatavoista. PAM:n sopimuksissa, kunnallisessa virkaehtosopimuksessa (KVTS) ja teollisuuden sopimuksissa on omat erityismääräyksensä. Työntekijän kannattaa tarkistaa oman alansa työehtosopimuksen tarkat ehdot.
Miten lomakorvaus lasketaan erityistilanteissa?
Lomakorvauksen laskenta voi muuttua monimutkaiseksi erityistilanteissa, kuten osa-aikatyössä, määräaikaisissa työsuhteissa tai kun työehtosopimus poikkeaa laista.
Lomakorvaus osa-aikatyössä
Osa-aikatyössä lomakorvaus lasketaan suhteellisena osuutena täydestä palkasta. Työpäivien määrä vaikuttaa siihen, kuinka monta lomapäivää työntekijälle kertyy, ja siten myös lomakorvauksen suuruuteen. Tarkkaa tilastoa lomakorvausten keskimääräisistä summista ei ole julkisesti saatavilla työntekijäryhmittäin, mikä tekee vertailusta haastavaa.
Lomakorvaus eri työehtosopimuksissa (PAM, KVTS)
- PAM (Palvelualojen ammattiliitto): Lomakorvausprosentit seuraavat vuosilomalakia, mutta lisäetuudet voivat poiketa.
- KVTS (Kunnallinen virkaehtosopimus): KT:n ohjeen mukaan lomakorvaus lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 20,83 ja kertomalla se pitämättömien lomapäivien määrällä.
- Teollisuusliitto: Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksesta tietyin edellytyksin.
Huomioitavaa: Eri työehtosopimukset voivat soveltaa eri laskentaprosentteja, ja osa-aikatyössä lomakorvauksen laskenta edellyttää työpäivien tarkkaa laskemista. Yleistä prosenttia ei aina voida soveltaa suoraan.
Lomakorvauksen määrää voi lomakorvauslaskurilla arvioida ennen työsuhteen päättämistä.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon lomakorvausta maksetaan?
Lomakorvaus on 9 % (alle vuoden työsuhde) tai 11,5 % (vähintään vuoden työsuhde) työssäoloajan palkasta. Tarkka summa riippuu ansaituista palkoista ja työehtosopimuksesta. Esimerkiksi 2 500 euron kuukausipalkalla ja 11,5 %:n korvausprosentilla kolmen vuoden työsuhteessa lomakorvaus voi olla useita tuhansia euroja.
Milloin lomakorvausta ei tarvitse maksaa?
Lomakorvausta ei makseta, jos työntekijä on pitänyt kaikki lomapäivänsä, työsuhde on kestänyt alle 14 päivää tai jos työntekijä eroaa itse eikä lomapäiviä ole kertynyt. Myös silloin, kun lomapäivät on jo korvattu rahana tai vaihdettu vapaaseen, lomakorvausta ei makseta uudelleen.
Onko lomaraha pakollinen?
Ei. Lomaraha on työehtosopimuksissa sovittu lisä (yleensä 50 % lomapalkasta), eikä se perustu lakiin. Lomaraha maksetaan tyypillisesti kesäkuun loppuun mennessä, jos työehtosopimus niin määrää. Työsuhteen päättyessä lomaraha voidaan maksaa lomakorvauksen yhteydessä, jos työntekijällä on siihen oikeus.
Mitä eroa on lomapalkalla ja lomakorvauksella?
Lomapalkka maksetaan loman pitämisen ajaksi, kun työntekijä on vapaalla. Lomakorvaus sen sijaan maksetaan työsuhteen päättyessä niistä lomapäivistä, joita työntekijä ei ole ehtinyt pitää. Lomapalkka on korvausta pidetystä lomasta, lomakorvaus lunastamattomasta lomasta.
Voiko lomakorvauksen vaihtaa vapaaseen?
Ei, kun työsuhde päättyy. Työsuhteen aikana lomapäivät voidaan tietyin edellytyksin vaihtaa vapaaseen, mutta työsuhteen päättyessä lomakorvaus on aina maksettava rahana. Työnantaja ei voi yksipuolisesti tarjota vapaata lomakorvauksen sijaan.
Aiheeseen liittyvää: Palkan sivukulut – mitä ne ovat ja miten lasket ne? | Tuntilaskuri – Laske työtunnit ja minuutit helposti